Vaalimeininkiä

Viikot vierähtelee...vaalityö on käynnistynyt oikein toden teolla ja nyt mennään sitten lujaa! Viime viikolla vietimme eduskuntaryhmämme 100-vuotisjuhlia kahvitapahtumien merkeissä, joita järjestimme Filatovin Tarjan ja Koskisen Johanneksen kanssa niin Hattulassa, Kalvolassa, Lammilla, Janakkalassa, Riihimäellä kuin sitten nyt lauantaina Hämeenlinnassa kahdessakin paikkaa! Täytyy myöntää, että nenä oli aika lailla jäässä 27 asteen pakkasessa esimerkiksi Riihimäen torilla puolueemme tilaisuudessa lauantai-aamuna! Mutta mukavaa oli! Sunnuntaina oli vaalitilaisuus Ryttylän työväentalolla ja illalla järjestin ystävänpäivän iltamat/bileet Hämeenlinnassa! Tilaisuus toimi samalla Hämeenlinnan vaalityön avausviikon juhlana! Hauskaa oli! Tanssia bändin tahdissa, erilaista leikkimielistä kisailua yms. Letkajenkkaakin vedimme porukalla ja ilmapalloja päästettiin kattoon kuin suuremmissa tapahtumissa konsanaan! Nyt on tosi kiva fiilis! Kohti vaaleja mennään - ilolla ja innolla!:)

Tänään vierailin valtiosihteeri Kostiaisen kanssa Orimattilan Käkelän palvelukeskuksessa! Vierailun jälkeen oli Orimattilassa myös tilaisuus ikäihmisten asioissa. Myös vaalinumerot arvottiin tänään ja mulle tuli 18! Se onkin hyvä luku! Heti tuli mieleen erinäisiä juttuja K-18 tms (siis tietenkin Kirsikka-18... :). Olin myös Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden HAMKO ry:n paneelissa Forssassa. Hamkossa olen ollutkin aikoinani hetken töissä opiskelijasihteerinä opiskelijoiden koulutus-ja sosiaalipoliittisten asioiden parissa.

Viime viikolla oli eduskunnassa monia tärkeitä asioita! Erityisesti lastensuojelulain käsittely, josta oli äänestys perjantaina. Laki toi hyvää parannusta lastensuojelun käytäntöihin ja lapsen edun entistä parempaan toteutumiseen sekä vaikeassa asemassa olevien lapsiperheiden asemaan. Eräs asia oli kuitenkin minun lakiuudistuksessa vaikea hyväksyä ja se oli lastensuojelun ns. pakkohuostaanottopäätösten siirto sosiaaliviranomaisilta ja lautakunnalta hallinto-oikeuksiin. Tähän en nähnyt perusteita ja äänestinkin siksi tyhjää. Hallinto-oikeudet ovat jo nyt ruuhkautuneet ja niihin tarvitaan nyt ratkaisun myötä lisää henkilöstöä ja lisää lastensuojeluosaamista. Samaan aikaan lastensuojelutyöhön kentälle tarvittaisiin resursseja kipeästi lisää. Muutoinkin päätösten hallinto-oikeudessa tulee kuitenkin perustua johtavan sosiaalityöntekijän valmisteluun ja enpä usko, että päätöksen tekopaikan muutos muuttaa päätöksiä mihinkään. Se tuo vaan uuden portaan ja samalla aiheuttaa kumman tilanteen, kun valitusasteena päätöksistä on sitten vain korkein hallinto-oikeus. Vaarana on myös, että ls-päätökset perustellaan jatkossa entistä enemmän vanhempien oikeuksien näkökulmasta eikä lapsen oikeuksien ja edun, kuten sosiaalitoimessa tapahtuu. Lasten etu on ja tulee olla ensisijainen, vaikka toki vanhempienkin oikeudet tulee huomioida. Lakimuutosta on perusteltu pienten kuntien ongelmilla, kun lautakunnan jäsenet saattavat tuntea huostaanotto -tilanteessa olevan perheen ja tuttuudesta voi tulla erilaisia riippumattomuus-ongelmia. Mielestäni tämä ei ole kuitenkaan riittävä perustelu, sillä sitä vartenhan jääviyssäännöt ovat, ettei päätöksenteko sen vuoksi vaarannu. Toisaalta jos näin olisi käynyt, niin olisi kyllä rikottu olemassa olevaa lakia ja siihen tulee sitten tarttua. Enpä usko, että yksikään huostaanotto on tällaisen syyn vuoksi jäänyt toteuttamatta, vaikka toki ymmärrän että joskus voi olla ikävä tehdä pienessä kunnassa ratkaisuja, jotka koskevat tuttuja kylän raitilta. Koin tämän päätöksenteon siirron myös eräänlaisena epäluottamuksena sosiaalialan ammattilaisia kohtaan.

Erityisen hyvää lain käsittelyssä oli se, että edellytetään jatkossa, että kaikissa kunnissa tai seudullisesti tulee toteuttaa lastensuojelun moniammatillisia työryhmiä, jotka valmistelevat myös huostaanottoja hallinto-oikeudelle. Näin suurimmassa osassa kunnista varmasti jo toimitaan eli monissa kunnissa on tällaiset moniammatilliset työryhmät, mutta hyvä että siihen tuli lakiin myös velvoite. Tämä vahvistaa omalta osaltaan lastensuojelua kunnissa.Tärkeintä on kuitenkin, että lastensuojelutyöntekijöitä ja päteviä sellaisia on tarpeeksi! Ennalta ehkäisevä ls-työ on erityisen tärkeää!

Tiistaina olin Lopella vaalipaneelissa ja suututti, kun muutama panelisti lupasi kaikille kaiken. Eläkeläisille eräs ehdokas lupasi ihan kaiken: taitetun indeksin korjauksen, eläkekorotukset, verotuksen oikaisun, palvelut kuntoon, yleisiä verokevennyksiä jne. Yritin siinä itse sitten sanoa, että hyviä tavoitteita kaikki, mutta rehellisyyden nimissä kaikkea ei voi luvata. Tulee luvata vain ne, mitkä sitten oikeasti myös toteuttaa! Mutta kyllä kai ihmiset myös huomaa, kuka puhuu rehellisesti ja kuka lupailee liikoja. Itse olen oppinut todella varovaiseksi. Itse asiassa en lupaa mitään yksittäistä konkreettista asiaa, lupaan vain asiakokonaisuuksien eteen tehdä töitä, kuten esim. ikäihmisten palveluiden laadun parantamiseksi. Mutta raivostuttaa kyllä kuunnella katteettomia lupauksia!

Eduskunnassa mulla kävi Kiipulasta vieraita keskiviikkona myös. Mukava viikko kaikin puolin!Tämän viikon kehut ajattelin antaa vaalitiimini ihmisille, jotka pyyteettömästi ja ilolla tekevät töitä vaalien eteen! Ison halin ansaitsisivat joka päivä koko tiimi! Ihania ihmisiä! Kehut ansaitsee myös paikallinen hyväntekijä Pikku-Pena, joka jaksaa aina olla kaikessa mukana. Pena tekee työt, hoitaa luottamustehtäviä, esiintyy ja viihdyttää ihmisiä ja lapsia milloin Pena-pupuna milloin invalidiliiton "tiedä minne hyppäät"-kampanjan kanssa! Viikonloppuisin päivystää yöpartiossa nuoria auttamassa ja järjestää erilaisia hyväntekeväisyystempauksia. Siinä on ihminen tosi isolla I:illä!