vappukuulumisia ja murahtelusta

Vappu kului perinteisissä merkeissä. Vappuna on aina vahva aatteellisuus läsnä. Tänä vuonna olin puhumassa Kärkölässä ja Lopella. Oli ihana nähdä tovereita ja säätkin suosivat!

Työväen juhlana vasemmistopuolueiden yhteistyö on vahvasti esillä, mitä pidän hyvänä! Kaiken maailman feikkityöväenpuolueiden ja vasara/rukkaset-puolueen aikana toden totta tarvitaan oikeita työväen puolueita kehittämään työelämän laatua, työssäjaksamista ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, lisäämään perheystävällisyyttä työelämään ja ehkäisemään työelämän epävarmuutta.

Vappupuheissa korostin erityisesti heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamista. Korostin sosiaaliturvan parantamisen tarvetta ja mm. toimeentulotukeen tarvittavaa tasokorotusta ja lasten peruosan nostamista tai lapsilisän etuoikeutetuksi tuloksi tekemistä toimeentulotukea myönnettäessä. Veroratkaisuissa painopiste tulee olla pienituloisten verotuksen kevennyksessä mm. kunnallisen perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen kautta.

Korostin erityisesti pienellä työeläkkeellä elävien aseman parantamista, koska heille on tällä hetkellä tullut vain kiristyksiä, kun elämisen kustannukset ovat nousseet. Samoin kritisoin Vanhasen kommentteja siitä, ettei köyhien asioista pitäisi puhua, vaan niistä 80 %:sta joilla menee varsin hyvin. Miinun mielestäni nimenomaan niistä 20 %:sta, joilla ei mene hyvin - juuri heistähän meidän tulee puhua ja helpottaa heidän tilanteitaan. Vanhasen kommentit kuvaavat kovaa oikeistolaista politiikkaa. Sosiaalisempaa linjaa edustavat heidänkin puolueen jäsenet saisivat nousta vastaan tällaisia kommentteja.Kritiikkiä esitin puheessani myös hallituksen asiakasmaksu-uudistukseen, yliopistouudistusta ja perintöverouudistusta.

Lopen hautamuistomerkillä eräs toveri kertoi, että ennen vanhaan heidänkään seudulla porvarit eivät laittaneet lippua salkoon vappuna, koska eivät halunneet arvostaa työväen juhlaa. Olivat kuulemma tehneet kovaa ääntä tuottavia töitä, kuten sirkkelöineet juuri, kun juhlat olivat parhaillaan. Tämän asiasta kertoneen toverin mukaan heillä oli tapana usein ajaa "jätöksiä, sitä ehtaa itseään" juuri vappupäivänä protestina työväen juhlalle.

Onneksi ajat ovat muuttuneet ja tuon kaltainen vastakkain asettelu on historiaa. Ja tuntuuhan ne porvaripuolueetkin vapun ottaneet käyttöönsä, sillä erilaisia Kokoomuksen ja Keskustankin vappujuhlia on. Heillä vappuun ei kuitenkaan liity samanlaista historiaa ja aattellisuutta kuin meillä. Mutta liput sentään hulmuaa nykyisin joka talossa.

Puolueemme isot herrat ovat taas ärähdelleet eri asioista. Arvostan Lipposen Paavoa monella tavalla ja mielestäni hän on todella mukava ihminen, mutta kommentit pj-kisaamme liittyen olivat kyllä täysin ajattelemattomia. Ensinnäkin ratkaisu pj:stä tulee olla puoluekokousedustajien oma ja sitä ei tule kenenkään yrittää ohjata/manipuoloida. Toisaalta tuon kaltainen kritiikki, joka selvästi koskee yhtä varteenotettavammista pj-kanditaateista ei ole paikallaan. Vieläpä kun kritiikki kohdistui ikään, mikä on jo luettavissa ikärasismiksikin. Kyllä perustelu kenelle tahansa valinnalle tulee olla muu kuin ikä tai sukupuoli, vaikka kannattaisi nuorempaakin ehdokasta. Uskon, että koko murahdus kyllä käy Tuomiojan eduksi.

No, Tuomiojakin oli maininnut jossakin yhteydessä, että vappumarsseista tulisi luopua. Näin vapun alla asia tuntui erityisen rajulta. Tietysti kyse on siitä, että Eki haluaa tehdä puolueesta vetovoimaista ja modernia. Ja onhan niin, että jos marssimassa on vain muutama ihminen, kertoo se siitä,että puolueen jäsenetkin haluavat jotain aivan muuta. Joku uusi muoto vahvalle aatteellisuudelle tulee löytää tai kehittää marsseja vetävämpään suuntaan. Itse olen kyllä vappumarssien kannalla. Punalippujen liehunta kuuluu vappuun ja sieltä sen lopullisen vapputunnelman saa. Vaikka toki olen samaa mieltä Ekin kanssa siitä, että uudistaa ja modernisoida näitä perinteitä tulee, sillä monet voivat kokea nämä perinteet tässä ajassa aika vieraina. Vappu on työväenjuhla, joten meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä vapusta vetävä juhla, joka houkuttelisi mukaan uusia ihmisiä.

Ennen vappua olin tiistaina hetken Unicefin janopäivän kerääjänä Helsingissä. Ihmiset suhtautuivat keräykseen pääosin erittäin myönteisesti. Silmiin pistävää oli jälleen kerran se, että nuoret osallistuvat innolla keräykseen. Heillä on selvästi hyvä sydän ja uskoa siihen, että voi vaikuttaa ja muutosta voi ja tulee maailmassa tapahtua. Muutenkin lahjoitusten antajat olivat usein muita kuin ulospäin hyvätuloisimpien oloisia. Monet duunarimiehet kaivoivat kuvettaan hyvän tarkoituksen eteen paljon useammin kuin hyvätuloisen oloiset keski-ikäiset ylittäneet naiset ja miehet. Tämä kosketti sydäntäni! Hyvä te nuoret ja duunarit!

Tiistaina aloitteeni palveluasumisen käyttövarasta oli täysistunnossa lähetekeskustelussa, mutta siitä kerroinkin jo edellisessä tekstissä. Ja arki on taas palannut meidän kotiinkin, kun tanssishow lopulta päättyi! Hauska kokemus näin vierestä seuranneena tuo ohjelma oli!