Syyskuulumisia

Syksy on ollut vauhtia täynnä. Viime viikkoihinkin mahtuu taas monenlaista. Eduskunnassa käsittelyssä oli mm. Ilmastopoliittinen selonteko, mikä oli äärimmäisen tärkeä, koska se linjaa tulevaisuuden toimia ilmastopolitiikan saralta. Selonteko oli varsin hyvä ja lähti oikein 80 %:n päästövähennystavoitteista 2050 mennessä. Ongelmana on vain se, että varsinaiset toimet puuttuivat siitä, miten tähän päästään. Selonteko on myös ristiriidassa aikaisemman hallituksen strategian kanssa, jossa lähdettiin hyvin vaatimattomista päästövähennystavoitteista lähitulevaisuuden osalta.

Selonteon tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan toimia enemmän kuin strategia esitti. Lisäksi ilmastolain toteuttamisesta selonteko lausuu vain, että asiaa selvitetään jatkossa. Selvitys olisi kuitenkin voitu tehdä jo tässä yhteydessä ja aiempi selvitys oikeudellisesta sopivuudesta on tehty jo aiemmin. Vaikutti etenkin muutamien ministereiden kriittisistä puheenvuoroista päätellen siltä, että ilmastolain toteuttamista hallitus ei ota tosissaan. Tarvittaisiin kuitenkin selkeä kehikko siitä, kuinka päästövähennyksiin päästään. Toimijoillekin se toisi varmuutta ja ennustettavuutta, ettei kohtuuttomia kalliimpia ratkaisuja tehdä sitten yht'äkkisesti, vaan hallitusti, jonka ilmastolaki mahdollistaisi.

Kööpenhaminan kokousta ja sopuun pääsyä teollisuusmaiden päästövähennyksistä sekä kehitysmaiden rahoituksesta odotetaan kovasti. Onneksi viimeksi tuli myönteistä viestiä rahoituksen sovun eteenpäin menosta.

Muuten valiokunnissa on ollut mm. sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Kela-maksun poisto, jota vastustimme. On kohtuutonta, että 1,1 mrd vaje valtion budjettiin tehdään ja samalla huolta aiheuttaa sosiaaliturvan rahoittaminen. Ongelmallista on myös se, ettei tiedetä täsmällisesti, miten tuo vaje katetaan. Osin tämä tehdään yritysten energiaveron korotuksina, mutta osa kohdistuu tavallisiin kansalaisiin ja kulujen jakautumisesta ei ole vielä tietoa. Vaarana on, että tästäkin osa siis laskutetaan pienituloisten maksuja korottamalla. Ympäristöverot ovat välttämättömiä, mutta pienituloisille nämä tulee kompensoida etuuksien parannuksina. On kohtuutonta, että nyt Kela maksu poistetaan ilman tietoa sen kattamisesta ja sosiaaliturvan rahoittamisesta. Vaikka tämä rahoitus on luvattu varmistaa, niin siitä tulisi olla tietoa tässä vaiheessa ja esim. siitä, että maksujen korotukset jaettaisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Isyysvapaan käyttöön tuli pieni parannus, jossa yhteydessä me olisimme halunneet saman parannuksen myös yksinhuoltajille sekä monikkoperheiden asemaan parannuksen.

Alku-laki on ollut hallintovaliokunnan isoin asia. Aluehallintolain hylkäämistä esitimme puolueena hallintovaliokunnassa, koska se lisää aluehallinnon sekavuutta. Lisäksi laissa oli useita ongelmia mm. ympäristöhallinnon laatu sekä riippumattomuus, nuoriso-,liikunta- ja kultturitoimen siirtyminen ELYihin ja johtajuuden toimiminen oman työn ohella. Erityisen ongelmallisia ovat monet henkilökunnan asemaan liittyvät seikat, mm. määräaikaisten asema, siirtymäkauden olo 3 v PARAS-lain 5 v sijaan, virkaehtosopimusten katkeaminen kesken sopimuskautta jne. Ongelmallista on myös toimipisteiden siirtyminen. Hämeessäkin ympäristökeskusta ollaan siirtämässä Lahteen, vaikka ympäristöosaamisen säilyttäminen Hämeenlinnassa olisi tärkeää ja asiakkaiden asiomismatkojenkin kannalta ja ensisijaisesti työntekijöiden aseman kannalta. Ainakin työpiste tulisi mahdollistaa nykyisillä työpaikkakunnilla mielestäni siirtymäajan jälkeenkin.

Tuottavuusohjelma myös laittaa henkilöstön entistä kovemmalle ja esim. sosiaali-ja terveysalan valvonta- ja ohjaustoiminnan resurssit lääneissä (jatkossa aluehallintovirastoissa) on kohtuuttoman pienet sekä ympäristökeskuksen resurssit (jatkossa elyissä). Ympäristöhallinnon ohjaaminen yhteen elinkeinotoimintojen kanssa ei tunnu hyvältä. Se vaarantaa riippumattomuuden vahvasti ja on askel siihen suuntaan, jota tietyt tahot ovat säännöllisesti ajaneet eli että myös ympäristöministeriö yhdistettäisiin esim. maa-ja metsätalousministeriöön. Tätä vastustan ehdottomasti, ympäristöasioilla tulee olla riittävän vahva oma rooli ja yhä vain vahvistuva rooli eikä niitä pidä missään nimessä asettaa alisteiseen asemaan.

Lisäksi olen huolissani siitä, että maakuntaliitoille siirretään tehtäviä, kuten koulutuksen suunnittelua ja ympäristösuunnittelua, vaikka niillä ei ole näistä varsinaista substanssiosaamista, jota olisi enemmän esimerkiksi entisissä lääninhallituksissa. Kun tehtävät nyt siirtyvät tulee niiden vaatima osaaminen ja resurssit varmistaa maakuntaliittoihin. Hallintovaliokunnassa vastustimme myös kiinteistöveron korotusta.

Muuten olen ollut mm. Hämeenlinnassa Voutilan vanhainkodilla ulkoiluttamassa vanhuksia, Hämeenlinnassa energiapäivässä sekä puhumassa "Kuka kuuntelee köyhää"-tilaisuudessa kansalaisinfossa puhumassa terveyseroista ja asiakasmaksuista. Lisäksi olin puhumassa vanhustenhoivan tilanteesta Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden kokouksessa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa olimme vierailulla Järvenpään sosiaalisairaalassa. Ja oli todella surullista kuulla, että kuntien lähettämät asiakasmäärät ja hoitojaksojen pituudet ovat pienentyneet, vaikka ongelmat ovat pahentuneet. Mieleeni jäi eräänkin perheosastolla olleen äidin kommentti siitä, kuinka pitkään oli pitänyt ruinata, jotta hänkin oli vauvan kanssa sinne päässyt. Ja hän oikein vetosi siihen, että miksi on rahaa ottaa huostaan, mutta ei hoitaa päihdeongelmaa, vaikka sen hoito tulisi halvemmaksi. Oikea viesti tältä nuorelta äidiltä.

Eduskunnassa olen jättänyt myös lakialoitteen vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä. Vanhusneuvostot on suurimmassa osassa kuntia, mutta ei kaikkialla. Lisäksi monissa kunnissa saadaan aina "taistella" sen puolesta, että neuvosto säilyy ja että sille löytyy rahoitus. Lakisääteistäminen veisi tämän epävarmuudenkin pois. Ikäihmisten äänen kuulemista on syytä ennemminkin vahvistaa ja varmistaa, että vanhusneuvostoilla on myös oikeita vaikutusmahdollisuuksia, ettei neuvosto jää vain keskustelu- ja yhteistyöareenaksi. Monissa kunnissa vanhusneuvostot ovat olleet erittäin tärkeänä toimijana tuomassa ikäihmisten toiveita ja näkemyksiä päätöksentekoon.

Lisäksi oli ystäväni häät, mikä toi ihanaa piristystä syksyn keskelle. Olin kaasona häissä. Muutaman päivän piipahdimme myös mökillä. Kanootilla soutelu järvellä piristi kummasti ja ensi lumi tuli myös maahan. Sain syntymäpäivälahjaksi koppakärryt, joten hevosen kanssa on nyt mahdollisuus ajella myös ja niin on hiekka lennellyt, kun metsätiellä on menty kärrylenkilläkin. Kivaa vaihtelua hevoselle ja itselle ja vanhat ravitallimuistot vahvistuivat taas. Ravi- ja hevosmaailma on kiehtova ja siitä en ikinä halua irti päästä! Hevosen tuoksuakin kaipaa, jos tallille ei pääse moneen päivään!