Viime päivät eniten on puhututtanut julkisuudessa vaalirahoituskysymykset. Hyvä niin, sillä monenlaista epäselvyyttä tuntuu vaalirahoituksiin liittyvänkin. Sinänsä minusta jo nykylaki antaa hyvän pohjan asianmukaisella vaalirahoituksen ilmoittamiselle, mutta toki on niin, että kun ja jos kerran sitä ei noudateta sellaisenaan, on lakia välttämätöntä tarkistaa.
On aivan oikein, että lain noudattamatta jättäminen olisi sanktioitu ja itse olisin valmis kannattamaan myös lahjoitussummien rajaamista. Aivan oikeilla linjoilla oli mielestäni myös presidenttimme, joka esitti että rahoitus avattaisiin jo ennen vaaleja. Tämäkin sopii omaan ajatteluuni hyvin.
Ylipäätänsä on sääli, että kaikki tällainen salamyhkäisyys ja epäilyttävä toiminta, jota nyt tähän vaalirahoitukseenkin liittyy syö politiikan uskottavuutta.
Vaalirahoitukseen liittyen minua on aina suututtanut erityisesti se, että raha näyttelee koko ajan vaaleissa suurempaa ja suurempaa roolia. On sääli, että oikeasti pienituloisen ei tänä päivänä ole mahdollista eduskuntaan päästä. Oikeistopuolueen ehdokkaat ja kokeneet poliitikot ovat aivan eri asemassa kuin vasemmistopuolueen nuori uusi ehdokas. Ne, joilla on yleensä itsellään eniten varallisuutta, saavat myös eniten vaalirahoitusta. Kun pienituloinen vahvaa maailmanparannusviettiä omaava henkilö koettaa säästää omasta pussistaan vaalirahoitusta, niin politiikan ykköspaikoilla jo istuvat saavat suuria, joskus jopa valtavia summia yrityksiltä ja muilta tahoilta kampanjansa tueksi. Tämä on niin väärin! Kun uuden ja nuoren on muutenkin niin vaikeaa päästä eduskuntaan, kun ei ole vielä tunnettu. Siksi erilaiset suunnitelmat rajata lahjoitusten suuruutta on mielestäni hyviä ajatuksia.
Toinen asia, mikä vaalirahoitukseen liittyen on suunnattomasti toisinaan suivaannuttanut on se, että kaikki eivät ilmoita todellisia menojaan eikä tulojaan. Kun vertaa mainosten määrää tai tien varsilla olevia isoja (jopa valaistuja) julisteita tai ladon seiniä ja ilmoitettuja menoja eivät summat vain täsmää. Itse kun on selvitellyt erilaisia hintoja esimerkiksi tienvarsijulkisteiden osalta, niin tähän mennessä niihin ei koskaan ole ollut varaa. Miten sitten jollain, joka ilmoittaa budjetikseen jopa omaa budjettia pienemmän sitten on, kun eroa ei kuitenkaan ole muiden mainosten tms. määrässä? Siksi kannatan lämpimästi sitä, että jollakin taholla olisi myös oikeus tarkistaa summat.
Itsekin olen huomannut, että mitä pidempään on eduskunnassa, sitä paremmin rahoitustakin saa, on erilaiset mahdollisuudet säästää omasta pussista sekä on jo muuten tunnettu. Silti edustajienkin välillä on suuria eroja. Toiset eivät laita ollenkaan omaa rahaa, mutta meidän nuorten on pakko laittaa, jos haluamme eduskuntaan. Toiset saavat yritysrahaa ja toiset ay-rahaa. Akateemisen nuoren naisen on vaikea saada kumpaakaan. Onneksi monet pienyritykset puolestaan ovat tukeneet sekä sitten talkootyöllä (kirpputorimyyntiä, puffetin pitämistä, arpajaisia yksityistilaisuuksissa jne.) on saatu tarvittavat summat kokoon.
Laitan tähän huvikseni vielä oman rahoitukseni esiin, jotta ainakin itse noudatan mahdollisimman avointa linjaa. Kampanjani kokonaissumma oli 26 817,27 €. Yksikään lahjoitus ei ole ylittänyt 1700 euron rajaa.
Oma rahoitusosuus 14 805,23 €, tuki yksityisiltä henkilöiltä 1500 €, tuki yrityksiltä (mm. Tradeka) 1500 €, puolueyhdistykset 994,43 €, etujärjestöt 1400 € (Metalliliiton osasto, Rakennusliiton demariryhmä ja Automiehet) ja Kuntonainen ry 6617,61 €.
Minun kohdallani lähinnä tuo Kuntonaisen osuus on kiinnostanut, joten puran sen myös tähän. Sinänsä mielestäni ajatus siitä, että yhdistysten tulot ja menot olisi jatkossa purettava vahvemmin, on aivan oikea suunta. Estettä itselläni ei ainakaan asialle ole. Tässä nyt Kuntonaisen tuki purettuna:
Kuntonainen on naisten liikuntaan ja hyvinvointiin keskittynyt ja minun tukemiseeni sitoutunut rekisteröity yhdistys. Yhdistys ottaa jatkuvasti vastaan lahjoituksia kirpputorimyyntiä varten ja pidämmekin säännöllisesti kirpputoripöytää. Muu rahoitus koostuu myös yhtälailla hyvin pienistä puroista: puffetin pito, taulumyynti, kampanjatuotteiden myynti ja yksityistilaisuuksien arpajaiset. Yhdistys julkaisi myös vaalilehteni, johon myimme mainoksia. Mainoksia tuli erilaisilta tahoilta, lähinnä pienyrityksiltä. Rahoituksen hankkiminen on todella kovaa työtä vaaleissa ja välillä varsin nöyryyttävääkin mennä hattu kourassa yrityksestä toiseen…
Kuntonaisten 6617,61 € muodostui seuraavista tuloista: vaalilehden mainokset (18 kpl) yht. 2573 €, taulunmyynti (5 taulua), yht. 3100 € ja loput kirpputorimyynnistä, arpajaisista ja kassien ja paitojen myynnistä.
Kampanjani rahoitus puolestaan käytettiin seuraavasti: lehden painatus 6112 €, lehden jakelu 7022 €, käsiesite 2512 €, mainokset lehdissä 10 842 € ja tarjoilu, elokuvanäytökset ja muut pienet kulut 329 €.
Tämä vaalirahoitus on puhututtanut niin paljon, joten otin sen nyt teemaksi tässä blogissa. Lyhyesti vielä muut kuulumiset. Viime viikolla ei töissä ole ollut ihmeempiä. Itse asiassa töissä on ollut yllättävän rauhaisaa, kun valiokunta on kokoontunut poikkeuksellisen harvakseltaan. Edellisen viikon torstaina olin puhumassa päivällä Hämeenlinnan eläkkeensaajien tilaisuudessa vanhustenhuollon ajankohtaisista asioista. Samana päivänä oli myös Forssan seudun Wanhat Toverit vieraanani eduskunnassa. Oli mukava päivä! Lopulliset äänestykset oli myös täysistunnossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista. Sunnuntaina olin Tampereella sosiaalifoorumin ilmastonmuutosta käsitelleessä tilaisuudessa puhumassa ja paneelissa. Siellä oli ihanaa aatteellista ja vahvan maailmanparannusvietin omaavaa yleisöä! Mielenkiintoisia keskusteluja käytiin tilaisuuden päätyttyäkin!
Samalla reissulla käytiin katsomassa myös Antin sukulaisia, isoäitiä ja piipahdimme isoäidin siskon 80 v syntymäpäivillä Porissa. Lauantaina huolehdittiin tallitöistä tallilla, kun tallinpitäjät eivät olleet kotona. Ihan hyvää vastapainoa eduskuntayölle on tuollainen aivan erilainen puuhailu. Tällä viikolla olin tiistaina puhumassa lapsiperhetilaisuudessa Hämeenlinnassa. Eilen töissä kävi lähihoitajaopiskelijaryhmä vieraana. Suuressa salissa oli eilen välikysymykseemme yliopistojen uudistuksesta liittyvä keskustelu. Huolta aiheuttaa todella tuo yliopistojen säätiöittäminen ja sen seuraukset, kuten edellisessä blogissani kirjoittelinkin. Tohinaa on myös kotona pitänyt, kun häitä on suunniteltu ja valmisteltu! Nyt onneksi suurin osa kutsuista on jo postissa! Lisäksi Antti on muuttamassa Tuusulan sisällä toiseen kotiin ja vanhan talon myynti ja uuden remppaus on käynnissä. Mehän asumme kahta kotia Hämeenlinnaa ja Tuusulaa. Myös hevoseni on muuttamassa tallia, kun nykyinen talli lopettaa toimintansa. Aivan erityisen iloinen olen myös siitä, että pääsin opiskelemaan ammatillisen opettajakorkeakouluun! Aion opiskella töiden ohella vähitellen etäopintoina nuo opinnot! Opiskelu antaa aina myös iloa ja innostusta! Ja nyt minusta tulee siis sosiaali- ja terveyspuolen ope!! Joskus aiemmin minua pyydettiinkin tuntiopettajaksi sosiaalioppilaitokseen, mutta nyt saan siis maisterin tutkinnon lisäksi virallisen opettajankin pätevyyden, joten joskus elämässä voi tehdä sellaisiakin töitä! Monenlaista on siis vireillä ja eipä ole ainakaan tylsää tämä elämä!
torstaina, toukokuuta 22, 2008
maanantaina, toukokuuta 12, 2008
Sivistystä ja kulttuuria
Taas on reilu viikko vierähtänyt! Vapun jälkeisenä lauantaina olin Tuomiojan kanssa Nastolassa ja Heinolassa. Oli mukavat tilaisuudet ja oli mukava nähdä tuttuja siellä. Eki saa aina oikein Eki-hurmoksen päälle yleisöön puhuessaan! On Eki niin viisas ja vahvan aatteellinen!
Viikko sitten sunnuntaina oltiin Antin kanssa Hml:ssa LC Linnattarien lasten liikennepäivässä, jossa pidin avajaispuheen. Oli ihana ilma ja lapsiperheitä paljon liikkeellä. On hyvä, että lasten liikuntapuiston kunnosta pyritään huolehtimaan ja edes silloin tällöin järjestetään siellä erilaisia tempauksia. Linnattarille tilaisuus sopi hyvin, kun toimintavuoden aikana on muutoinkin ollut juuri liikennekasvatus ja -turvallisuus teemana.
Viime viikko piti sisällään monenlaista. Maanantaina oli Itämeren parlamentaarikkojen kokous Helsingissä sosiaali- ja työelämäkysymyksiä pohtivan työryhmän osalta, johon kuulun. Valtuustokin oli illalla. Tiistaina työpäivän jälkeen olin Jutta Urpilaisen kanssa Hml:ssa ja Riihimäellä. Hml:ssa tutustuimme nuorisotoimen ajankohtaisiin asioihin sekä tapasimme Hämeen ammattikorkeakoulun ja OKL:n opiskelijoita ajankohtaisiin opiskelijoiden asioihin liittyen.Juteltiin pitkään mm. yliopistouudistuksesta, josta oppositio puolueemme johdolla onkin jättänyt välikysymyksen sekä muusta korkeakoulu-uudistuksesta, joka koskee myös ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista.
Emme voi hyväksyä sitä, että yliopistot säätiöitetään ja täten laitetaan hattu kourassa kerjäämään rahoitusta. Eri yliopistot joutuvat eriarvoiseen asemaan ja eri alat. Onhan se selvää,että yritystalousopintojen rahoitusta on helpompi saada kuin vaikka humanististen alojen tai yhteiskuntatieteiden. Olemme olleet sitä mieltä, että innovaatioyliopisto tulee nähdä erillisenä kokeiluna ja sen jälkeen on arvioitava muiden yliopistojen osalta ratkaisuja.
Korkeakouluratkaisuissa paikallisesti olemme kannattaneet enemmän kumppanuussopimuksia muiden korkeakoulujen kanssa etenkin etelä-pohjois-suunnassa. Toki myös LAMK ja HAMK tekevät yhteistyötä, mutta yhteen nivoutumista ei tässä vaiheessa ainakaan kannateta. Samoin olen painottanut, että opiskelijoita tulee informoida ja kuulla prosessissa. Tulee myös löytää erikoistumis- ja profiloitumismahdollisuuksia entistä paremmin, jotta esim. Forssan yksikkö saadaan säilytettyä. Se on ehdottoman tärkeää Forssan seudulle. Koulutusalojen osalta tulee huomioida vetovoimaisimpien alojen lisäksi aidosti työelämätarpeet. HAMK:ssa meillä on erityisenä haasteena se, että yksiköt ovat niin hajallaan, mutta toisaalta sille on pitkät historilliset perusteet ja taustat. Yksiköt ovat aluepoliittisesti myös kaikille paikkakunnille todella tärkeät. Opetuksen laadun turvaaminen ja parantaminen sekä opiskelijoiden näkökulman huomiointi tulee olla keskeisimmällä sijalla uudistuksessa.
Riihimäellä tutustuttiin kirjastoon ja juttelimme kirjastotoimen asioista. Sattui olemaan myös kirjan ja ruusun päivä, joten sikälikin vierailu osui nappiin. Kirjasto on varmasti yksi niistä hyvinvointipalveluista, joihin ollaan kaikista eniten tyytyväisiä,mutta suurta julkisuutta ja näkyvyyttä ne asiat harvoin saavat. Kuntien budjetistakin kirjasto on vain prosentin/parin luokkaa,joten sitenkin jää helposti jalkoihin. Ala on myös matalapalkkaista naisvaltaista korkeastikoulutettujen alaa. Monet tämän ajan haasteet näkyvät myös kirjaston toiminnassa mm. paras -hankkeen henki ja erityyppiset seudulliset kirjastotoimen kehityshankkeet. Haasteena on myös pienten kirjastojen elinvoimaisuuden turvaaminen, kun aukioloajat ovat usein niukat ja aineistoa vähän. Kirjastotoiminta tulee kuitenkin ehdottomasti turvata kaikkialla. Se on osa laajaa kansansivistystä, mikä on yhteiskuntamme perustaa.
Illalla oli vielä mukava keskustelutilaisuus Linneassa Riihimäellä, jossa Jutan kanssa puhuimme ja keskustelimme ihmisten kanssa. Jutta on kyllä yksi varteenotettavimmista pj-kandidaateistamme kuten eri gallupitkin viime aikoina ovat osoittaneet. Riihimäelläkin Jutta puhui hyvin ja pidän erityisesti hänen unelmapankki-ideastaan. Unelmiahan ne Forssan ohjelmankin tavoitteet aikoinaan olivat, mutta määrätietoisilla toimilla astuivat todeksi. Unelmiin tulee uskoa ja tehdä töitä niiden eteen! Tilaisuudessa keskustelutti kovasti myös 40 000 koulupudokkaan tilanteesta ja nuoren syrjäytymisestä sekä keinoista, millä siihen voitaisiin todella määrätietoisesti puuttua. Kysehän on ennenkaikkea inhimillisestä, mutta myös taloudellisesta tragediasta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja estämiseen tulee todella tehdä kaikki voitava! Hyvä, että Jutta on tarttunut tähän vahvasti! Hyvä Jutta!
Torstaina olin avaamassa Dora Wahlroosin taidenäyttelyn Hämeenlinnassa. Oli mukava tilaisuus ja hieno näyttely. Suosittelen! Dora on niitä kultakauden naistaiteilijoita, jotka historia on vaiennut. Onneksi nyt on alettu tutkia heidän historiaa ja nostaa myös heitä esiin! Aivan upea taiteilija tämä Dorakin!
Eduskunnassa ei ollut viikolla ihmeempiä. Valiokunnassa saimme asiakasmaksumietinnön valmiiksi ja jätimme siihen vastalauseemme. Ensi viikolla siitä puhutaan salissa ja lopulta äänestetään. Hallituspuolueet eivät asiassa juuri joustaneet. Muutoksiin eivät suostuneet muutoin kuin sen osalta, että maksuihin jatkossa tehtävät indeksikorotukset muutettiin jonkin verran asiakkaan kannalta parempaan kansaneläleindeksiin sosiaali- ja terveysalan maksuindeksin sijaan. Tähänkin jäi sellainen ristiriita, että takautuvat korotukset tehdään kuitenkin asiakasmaksuindeksin mukaan,joten ne nostetaan kuitenkin asiakkaan kannalta kielteisemmin. Logiikka siis vähän uupuu tässäkin sinänsä edes pienessä parannuksessa hallituksen alkuperäiseen esitykseen nähden. Mutta mehän emme hyväksy hallituksen esitystä ollenkaan, se kun kohtelee pienituloisia huonosti.
Viime lauantaina oltiin Antin kanssa kehitysvammaisten Hyvän mielen tapahtumassa Lammilla. Oli mukava tilaisuus!Aivan ihania kehitysvammaisia ystäviä oli paikan päällä!Ja aurinko suosi liikuntatapahtumaa! Sitten kävin Lahden Vesijärven sataman kylämarkkinoilla, jossa oli myös hyvä tunnelma! Ihmisiä tuli tavattua ja juteltua monen monen kanssa. Avustajani oli myös leikkimielisessä nuorten eri puolueiden kunnallisvaaliehdokkaiden Tanssii tähtien kanssa -kisassa. Miikka tanssi hienosti, mutta tyyli muistutti jonkin verran Kanki-Kaikkosta, joten ihan palkintosijalle ei yltänyt. Tuomarit vähän pilke silmäkulmassa totesivatkin, joskos Kaikkonen on antanut oppejaan avustajalleni tanssissa...Rohkea ja hauska veto tuo Miikalta ja muilta nuorilta! Hyvä nuoret!
Lauantaina ehdittiin vielä palkintoja jakamaan Hämeenlinnassa olleeseen tanssin SM-kisoihin. Siellä Antin kanssa jaettiin varmasti liki sata kukkaa ja palkintopokaalia!Oli hieno nähdä upeita tanssi esityksiä! Liikunnan riemua ja taitoa! Aivan ihania oli pienimpien lasten esitykset!
Sunnuntaina vietettiin äitienpäivää. Järjestimme vanhemmilleni Antin kotipaikakkunnalla kulttuurihetken Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kohteisiin tutustumalla. Kävimme mm. Halosenniemessä ja nautimme kauniista kesäpäivästä. Kävimme myös syömässä ja Antin vanhemmilla. Äitienpäivä on hienoa päivä, sillä kyllä äitien tekemää tärkeää työtä tulee todella arvostaa ja huomioida. Toivoisi niin kyllä tapahtuvan muulloinkin kuin vain äitienpäivänä.
Lauantaina vietettiin myös lapsettomien lauantaita,mikä on sekin tärkeä päivä. Aivan liian monihan kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Äitienpäivä voi olla monelle tällaiselle varsin rankka päivä, jos oma prosessi on kovin kipeässä vaiheessa lapsettomuuden kanssa.
Sunnuntai-iltana oltiin sitten viimeisessä Tanssii Tähtien-kanssa showssa. Hieno fiilis oli showssa ja molemmat finalistit tanssivat niin upeasti! Olisivat kummatkin ansainneet voiton! Marian valssi sai kyllä kyyneleet silmiin, se oli niin täydellisen kaunista!
Viikko sitten sunnuntaina oltiin Antin kanssa Hml:ssa LC Linnattarien lasten liikennepäivässä, jossa pidin avajaispuheen. Oli ihana ilma ja lapsiperheitä paljon liikkeellä. On hyvä, että lasten liikuntapuiston kunnosta pyritään huolehtimaan ja edes silloin tällöin järjestetään siellä erilaisia tempauksia. Linnattarille tilaisuus sopi hyvin, kun toimintavuoden aikana on muutoinkin ollut juuri liikennekasvatus ja -turvallisuus teemana.
Viime viikko piti sisällään monenlaista. Maanantaina oli Itämeren parlamentaarikkojen kokous Helsingissä sosiaali- ja työelämäkysymyksiä pohtivan työryhmän osalta, johon kuulun. Valtuustokin oli illalla. Tiistaina työpäivän jälkeen olin Jutta Urpilaisen kanssa Hml:ssa ja Riihimäellä. Hml:ssa tutustuimme nuorisotoimen ajankohtaisiin asioihin sekä tapasimme Hämeen ammattikorkeakoulun ja OKL:n opiskelijoita ajankohtaisiin opiskelijoiden asioihin liittyen.Juteltiin pitkään mm. yliopistouudistuksesta, josta oppositio puolueemme johdolla onkin jättänyt välikysymyksen sekä muusta korkeakoulu-uudistuksesta, joka koskee myös ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista.
Emme voi hyväksyä sitä, että yliopistot säätiöitetään ja täten laitetaan hattu kourassa kerjäämään rahoitusta. Eri yliopistot joutuvat eriarvoiseen asemaan ja eri alat. Onhan se selvää,että yritystalousopintojen rahoitusta on helpompi saada kuin vaikka humanististen alojen tai yhteiskuntatieteiden. Olemme olleet sitä mieltä, että innovaatioyliopisto tulee nähdä erillisenä kokeiluna ja sen jälkeen on arvioitava muiden yliopistojen osalta ratkaisuja.
Korkeakouluratkaisuissa paikallisesti olemme kannattaneet enemmän kumppanuussopimuksia muiden korkeakoulujen kanssa etenkin etelä-pohjois-suunnassa. Toki myös LAMK ja HAMK tekevät yhteistyötä, mutta yhteen nivoutumista ei tässä vaiheessa ainakaan kannateta. Samoin olen painottanut, että opiskelijoita tulee informoida ja kuulla prosessissa. Tulee myös löytää erikoistumis- ja profiloitumismahdollisuuksia entistä paremmin, jotta esim. Forssan yksikkö saadaan säilytettyä. Se on ehdottoman tärkeää Forssan seudulle. Koulutusalojen osalta tulee huomioida vetovoimaisimpien alojen lisäksi aidosti työelämätarpeet. HAMK:ssa meillä on erityisenä haasteena se, että yksiköt ovat niin hajallaan, mutta toisaalta sille on pitkät historilliset perusteet ja taustat. Yksiköt ovat aluepoliittisesti myös kaikille paikkakunnille todella tärkeät. Opetuksen laadun turvaaminen ja parantaminen sekä opiskelijoiden näkökulman huomiointi tulee olla keskeisimmällä sijalla uudistuksessa.
Riihimäellä tutustuttiin kirjastoon ja juttelimme kirjastotoimen asioista. Sattui olemaan myös kirjan ja ruusun päivä, joten sikälikin vierailu osui nappiin. Kirjasto on varmasti yksi niistä hyvinvointipalveluista, joihin ollaan kaikista eniten tyytyväisiä,mutta suurta julkisuutta ja näkyvyyttä ne asiat harvoin saavat. Kuntien budjetistakin kirjasto on vain prosentin/parin luokkaa,joten sitenkin jää helposti jalkoihin. Ala on myös matalapalkkaista naisvaltaista korkeastikoulutettujen alaa. Monet tämän ajan haasteet näkyvät myös kirjaston toiminnassa mm. paras -hankkeen henki ja erityyppiset seudulliset kirjastotoimen kehityshankkeet. Haasteena on myös pienten kirjastojen elinvoimaisuuden turvaaminen, kun aukioloajat ovat usein niukat ja aineistoa vähän. Kirjastotoiminta tulee kuitenkin ehdottomasti turvata kaikkialla. Se on osa laajaa kansansivistystä, mikä on yhteiskuntamme perustaa.
Illalla oli vielä mukava keskustelutilaisuus Linneassa Riihimäellä, jossa Jutan kanssa puhuimme ja keskustelimme ihmisten kanssa. Jutta on kyllä yksi varteenotettavimmista pj-kandidaateistamme kuten eri gallupitkin viime aikoina ovat osoittaneet. Riihimäelläkin Jutta puhui hyvin ja pidän erityisesti hänen unelmapankki-ideastaan. Unelmiahan ne Forssan ohjelmankin tavoitteet aikoinaan olivat, mutta määrätietoisilla toimilla astuivat todeksi. Unelmiin tulee uskoa ja tehdä töitä niiden eteen! Tilaisuudessa keskustelutti kovasti myös 40 000 koulupudokkaan tilanteesta ja nuoren syrjäytymisestä sekä keinoista, millä siihen voitaisiin todella määrätietoisesti puuttua. Kysehän on ennenkaikkea inhimillisestä, mutta myös taloudellisesta tragediasta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja estämiseen tulee todella tehdä kaikki voitava! Hyvä, että Jutta on tarttunut tähän vahvasti! Hyvä Jutta!
Torstaina olin avaamassa Dora Wahlroosin taidenäyttelyn Hämeenlinnassa. Oli mukava tilaisuus ja hieno näyttely. Suosittelen! Dora on niitä kultakauden naistaiteilijoita, jotka historia on vaiennut. Onneksi nyt on alettu tutkia heidän historiaa ja nostaa myös heitä esiin! Aivan upea taiteilija tämä Dorakin!
Eduskunnassa ei ollut viikolla ihmeempiä. Valiokunnassa saimme asiakasmaksumietinnön valmiiksi ja jätimme siihen vastalauseemme. Ensi viikolla siitä puhutaan salissa ja lopulta äänestetään. Hallituspuolueet eivät asiassa juuri joustaneet. Muutoksiin eivät suostuneet muutoin kuin sen osalta, että maksuihin jatkossa tehtävät indeksikorotukset muutettiin jonkin verran asiakkaan kannalta parempaan kansaneläleindeksiin sosiaali- ja terveysalan maksuindeksin sijaan. Tähänkin jäi sellainen ristiriita, että takautuvat korotukset tehdään kuitenkin asiakasmaksuindeksin mukaan,joten ne nostetaan kuitenkin asiakkaan kannalta kielteisemmin. Logiikka siis vähän uupuu tässäkin sinänsä edes pienessä parannuksessa hallituksen alkuperäiseen esitykseen nähden. Mutta mehän emme hyväksy hallituksen esitystä ollenkaan, se kun kohtelee pienituloisia huonosti.
Viime lauantaina oltiin Antin kanssa kehitysvammaisten Hyvän mielen tapahtumassa Lammilla. Oli mukava tilaisuus!Aivan ihania kehitysvammaisia ystäviä oli paikan päällä!Ja aurinko suosi liikuntatapahtumaa! Sitten kävin Lahden Vesijärven sataman kylämarkkinoilla, jossa oli myös hyvä tunnelma! Ihmisiä tuli tavattua ja juteltua monen monen kanssa. Avustajani oli myös leikkimielisessä nuorten eri puolueiden kunnallisvaaliehdokkaiden Tanssii tähtien kanssa -kisassa. Miikka tanssi hienosti, mutta tyyli muistutti jonkin verran Kanki-Kaikkosta, joten ihan palkintosijalle ei yltänyt. Tuomarit vähän pilke silmäkulmassa totesivatkin, joskos Kaikkonen on antanut oppejaan avustajalleni tanssissa...Rohkea ja hauska veto tuo Miikalta ja muilta nuorilta! Hyvä nuoret!
Lauantaina ehdittiin vielä palkintoja jakamaan Hämeenlinnassa olleeseen tanssin SM-kisoihin. Siellä Antin kanssa jaettiin varmasti liki sata kukkaa ja palkintopokaalia!Oli hieno nähdä upeita tanssi esityksiä! Liikunnan riemua ja taitoa! Aivan ihania oli pienimpien lasten esitykset!
Sunnuntaina vietettiin äitienpäivää. Järjestimme vanhemmilleni Antin kotipaikakkunnalla kulttuurihetken Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kohteisiin tutustumalla. Kävimme mm. Halosenniemessä ja nautimme kauniista kesäpäivästä. Kävimme myös syömässä ja Antin vanhemmilla. Äitienpäivä on hienoa päivä, sillä kyllä äitien tekemää tärkeää työtä tulee todella arvostaa ja huomioida. Toivoisi niin kyllä tapahtuvan muulloinkin kuin vain äitienpäivänä.
Lauantaina vietettiin myös lapsettomien lauantaita,mikä on sekin tärkeä päivä. Aivan liian monihan kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Äitienpäivä voi olla monelle tällaiselle varsin rankka päivä, jos oma prosessi on kovin kipeässä vaiheessa lapsettomuuden kanssa.
Sunnuntai-iltana oltiin sitten viimeisessä Tanssii Tähtien-kanssa showssa. Hieno fiilis oli showssa ja molemmat finalistit tanssivat niin upeasti! Olisivat kummatkin ansainneet voiton! Marian valssi sai kyllä kyyneleet silmiin, se oli niin täydellisen kaunista!
perjantaina, toukokuuta 02, 2008
vappukuulumisia ja murahtelusta
Vappu kului perinteisissä merkeissä. Vappuna on aina vahva aatteellisuus läsnä. Tänä vuonna olin puhumassa Kärkölässä ja Lopella. Oli ihana nähdä tovereita ja säätkin suosivat!
Työväen juhlana vasemmistopuolueiden yhteistyö on vahvasti esillä, mitä pidän hyvänä! Kaiken maailman feikkityöväenpuolueiden ja vasara/rukkaset-puolueen aikana toden totta tarvitaan oikeita työväen puolueita kehittämään työelämän laatua, työssäjaksamista ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, lisäämään perheystävällisyyttä työelämään ja ehkäisemään työelämän epävarmuutta.
Vappupuheissa korostin erityisesti heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamista. Korostin sosiaaliturvan parantamisen tarvetta ja mm. toimeentulotukeen tarvittavaa tasokorotusta ja lasten peruosan nostamista tai lapsilisän etuoikeutetuksi tuloksi tekemistä toimeentulotukea myönnettäessä. Veroratkaisuissa painopiste tulee olla pienituloisten verotuksen kevennyksessä mm. kunnallisen perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen kautta.
Korostin erityisesti pienellä työeläkkeellä elävien aseman parantamista, koska heille on tällä hetkellä tullut vain kiristyksiä, kun elämisen kustannukset ovat nousseet. Samoin kritisoin Vanhasen kommentteja siitä, ettei köyhien asioista pitäisi puhua, vaan niistä 80 %:sta joilla menee varsin hyvin. Miinun mielestäni nimenomaan niistä 20 %:sta, joilla ei mene hyvin - juuri heistähän meidän tulee puhua ja helpottaa heidän tilanteitaan. Vanhasen kommentit kuvaavat kovaa oikeistolaista politiikkaa. Sosiaalisempaa linjaa edustavat heidänkin puolueen jäsenet saisivat nousta vastaan tällaisia kommentteja.Kritiikkiä esitin puheessani myös hallituksen asiakasmaksu-uudistukseen, yliopistouudistusta ja perintöverouudistusta.
Lopen hautamuistomerkillä eräs toveri kertoi, että ennen vanhaan heidänkään seudulla porvarit eivät laittaneet lippua salkoon vappuna, koska eivät halunneet arvostaa työväen juhlaa. Olivat kuulemma tehneet kovaa ääntä tuottavia töitä, kuten sirkkelöineet juuri, kun juhlat olivat parhaillaan. Tämän asiasta kertoneen toverin mukaan heillä oli tapana usein ajaa "jätöksiä, sitä ehtaa itseään" juuri vappupäivänä protestina työväen juhlalle.
Onneksi ajat ovat muuttuneet ja tuon kaltainen vastakkain asettelu on historiaa. Ja tuntuuhan ne porvaripuolueetkin vapun ottaneet käyttöönsä, sillä erilaisia Kokoomuksen ja Keskustankin vappujuhlia on. Heillä vappuun ei kuitenkaan liity samanlaista historiaa ja aattellisuutta kuin meillä. Mutta liput sentään hulmuaa nykyisin joka talossa.
Puolueemme isot herrat ovat taas ärähdelleet eri asioista. Arvostan Lipposen Paavoa monella tavalla ja mielestäni hän on todella mukava ihminen, mutta kommentit pj-kisaamme liittyen olivat kyllä täysin ajattelemattomia. Ensinnäkin ratkaisu pj:stä tulee olla puoluekokousedustajien oma ja sitä ei tule kenenkään yrittää ohjata/manipuoloida. Toisaalta tuon kaltainen kritiikki, joka selvästi koskee yhtä varteenotettavammista pj-kanditaateista ei ole paikallaan. Vieläpä kun kritiikki kohdistui ikään, mikä on jo luettavissa ikärasismiksikin. Kyllä perustelu kenelle tahansa valinnalle tulee olla muu kuin ikä tai sukupuoli, vaikka kannattaisi nuorempaakin ehdokasta. Uskon, että koko murahdus kyllä käy Tuomiojan eduksi.
No, Tuomiojakin oli maininnut jossakin yhteydessä, että vappumarsseista tulisi luopua. Näin vapun alla asia tuntui erityisen rajulta. Tietysti kyse on siitä, että Eki haluaa tehdä puolueesta vetovoimaista ja modernia. Ja onhan niin, että jos marssimassa on vain muutama ihminen, kertoo se siitä,että puolueen jäsenetkin haluavat jotain aivan muuta. Joku uusi muoto vahvalle aatteellisuudelle tulee löytää tai kehittää marsseja vetävämpään suuntaan. Itse olen kyllä vappumarssien kannalla. Punalippujen liehunta kuuluu vappuun ja sieltä sen lopullisen vapputunnelman saa. Vaikka toki olen samaa mieltä Ekin kanssa siitä, että uudistaa ja modernisoida näitä perinteitä tulee, sillä monet voivat kokea nämä perinteet tässä ajassa aika vieraina. Vappu on työväenjuhla, joten meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä vapusta vetävä juhla, joka houkuttelisi mukaan uusia ihmisiä.
Ennen vappua olin tiistaina hetken Unicefin janopäivän kerääjänä Helsingissä. Ihmiset suhtautuivat keräykseen pääosin erittäin myönteisesti. Silmiin pistävää oli jälleen kerran se, että nuoret osallistuvat innolla keräykseen. Heillä on selvästi hyvä sydän ja uskoa siihen, että voi vaikuttaa ja muutosta voi ja tulee maailmassa tapahtua. Muutenkin lahjoitusten antajat olivat usein muita kuin ulospäin hyvätuloisimpien oloisia. Monet duunarimiehet kaivoivat kuvettaan hyvän tarkoituksen eteen paljon useammin kuin hyvätuloisen oloiset keski-ikäiset ylittäneet naiset ja miehet. Tämä kosketti sydäntäni! Hyvä te nuoret ja duunarit!
Tiistaina aloitteeni palveluasumisen käyttövarasta oli täysistunnossa lähetekeskustelussa, mutta siitä kerroinkin jo edellisessä tekstissä. Ja arki on taas palannut meidän kotiinkin, kun tanssishow lopulta päättyi! Hauska kokemus näin vierestä seuranneena tuo ohjelma oli!
Työväen juhlana vasemmistopuolueiden yhteistyö on vahvasti esillä, mitä pidän hyvänä! Kaiken maailman feikkityöväenpuolueiden ja vasara/rukkaset-puolueen aikana toden totta tarvitaan oikeita työväen puolueita kehittämään työelämän laatua, työssäjaksamista ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, lisäämään perheystävällisyyttä työelämään ja ehkäisemään työelämän epävarmuutta.
Vappupuheissa korostin erityisesti heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamista. Korostin sosiaaliturvan parantamisen tarvetta ja mm. toimeentulotukeen tarvittavaa tasokorotusta ja lasten peruosan nostamista tai lapsilisän etuoikeutetuksi tuloksi tekemistä toimeentulotukea myönnettäessä. Veroratkaisuissa painopiste tulee olla pienituloisten verotuksen kevennyksessä mm. kunnallisen perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen kautta.
Korostin erityisesti pienellä työeläkkeellä elävien aseman parantamista, koska heille on tällä hetkellä tullut vain kiristyksiä, kun elämisen kustannukset ovat nousseet. Samoin kritisoin Vanhasen kommentteja siitä, ettei köyhien asioista pitäisi puhua, vaan niistä 80 %:sta joilla menee varsin hyvin. Miinun mielestäni nimenomaan niistä 20 %:sta, joilla ei mene hyvin - juuri heistähän meidän tulee puhua ja helpottaa heidän tilanteitaan. Vanhasen kommentit kuvaavat kovaa oikeistolaista politiikkaa. Sosiaalisempaa linjaa edustavat heidänkin puolueen jäsenet saisivat nousta vastaan tällaisia kommentteja.Kritiikkiä esitin puheessani myös hallituksen asiakasmaksu-uudistukseen, yliopistouudistusta ja perintöverouudistusta.
Lopen hautamuistomerkillä eräs toveri kertoi, että ennen vanhaan heidänkään seudulla porvarit eivät laittaneet lippua salkoon vappuna, koska eivät halunneet arvostaa työväen juhlaa. Olivat kuulemma tehneet kovaa ääntä tuottavia töitä, kuten sirkkelöineet juuri, kun juhlat olivat parhaillaan. Tämän asiasta kertoneen toverin mukaan heillä oli tapana usein ajaa "jätöksiä, sitä ehtaa itseään" juuri vappupäivänä protestina työväen juhlalle.
Onneksi ajat ovat muuttuneet ja tuon kaltainen vastakkain asettelu on historiaa. Ja tuntuuhan ne porvaripuolueetkin vapun ottaneet käyttöönsä, sillä erilaisia Kokoomuksen ja Keskustankin vappujuhlia on. Heillä vappuun ei kuitenkaan liity samanlaista historiaa ja aattellisuutta kuin meillä. Mutta liput sentään hulmuaa nykyisin joka talossa.
Puolueemme isot herrat ovat taas ärähdelleet eri asioista. Arvostan Lipposen Paavoa monella tavalla ja mielestäni hän on todella mukava ihminen, mutta kommentit pj-kisaamme liittyen olivat kyllä täysin ajattelemattomia. Ensinnäkin ratkaisu pj:stä tulee olla puoluekokousedustajien oma ja sitä ei tule kenenkään yrittää ohjata/manipuoloida. Toisaalta tuon kaltainen kritiikki, joka selvästi koskee yhtä varteenotettavammista pj-kanditaateista ei ole paikallaan. Vieläpä kun kritiikki kohdistui ikään, mikä on jo luettavissa ikärasismiksikin. Kyllä perustelu kenelle tahansa valinnalle tulee olla muu kuin ikä tai sukupuoli, vaikka kannattaisi nuorempaakin ehdokasta. Uskon, että koko murahdus kyllä käy Tuomiojan eduksi.
No, Tuomiojakin oli maininnut jossakin yhteydessä, että vappumarsseista tulisi luopua. Näin vapun alla asia tuntui erityisen rajulta. Tietysti kyse on siitä, että Eki haluaa tehdä puolueesta vetovoimaista ja modernia. Ja onhan niin, että jos marssimassa on vain muutama ihminen, kertoo se siitä,että puolueen jäsenetkin haluavat jotain aivan muuta. Joku uusi muoto vahvalle aatteellisuudelle tulee löytää tai kehittää marsseja vetävämpään suuntaan. Itse olen kyllä vappumarssien kannalla. Punalippujen liehunta kuuluu vappuun ja sieltä sen lopullisen vapputunnelman saa. Vaikka toki olen samaa mieltä Ekin kanssa siitä, että uudistaa ja modernisoida näitä perinteitä tulee, sillä monet voivat kokea nämä perinteet tässä ajassa aika vieraina. Vappu on työväenjuhla, joten meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä vapusta vetävä juhla, joka houkuttelisi mukaan uusia ihmisiä.
Ennen vappua olin tiistaina hetken Unicefin janopäivän kerääjänä Helsingissä. Ihmiset suhtautuivat keräykseen pääosin erittäin myönteisesti. Silmiin pistävää oli jälleen kerran se, että nuoret osallistuvat innolla keräykseen. Heillä on selvästi hyvä sydän ja uskoa siihen, että voi vaikuttaa ja muutosta voi ja tulee maailmassa tapahtua. Muutenkin lahjoitusten antajat olivat usein muita kuin ulospäin hyvätuloisimpien oloisia. Monet duunarimiehet kaivoivat kuvettaan hyvän tarkoituksen eteen paljon useammin kuin hyvätuloisen oloiset keski-ikäiset ylittäneet naiset ja miehet. Tämä kosketti sydäntäni! Hyvä te nuoret ja duunarit!
Tiistaina aloitteeni palveluasumisen käyttövarasta oli täysistunnossa lähetekeskustelussa, mutta siitä kerroinkin jo edellisessä tekstissä. Ja arki on taas palannut meidän kotiinkin, kun tanssishow lopulta päättyi! Hauska kokemus näin vierestä seuranneena tuo ohjelma oli!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
