lauantaina, helmikuuta 21, 2009

Ulkomaalaislaista ja muusta ajankohtaisesta

Tämä viikko alkoi ulkomaalaislain käsittelyllä. Esitys tuo parannuksen väliaikaisella oleskeluluvalla olevien (ns. b-lupalaisten) asemaan siten, että heille tulee työnteko-oikeus. Tämä nopeuttaa kotoutumista ja työllistymistä. Itse olisin ollut valmis vielä laajempaan parannukseen, jolla olisi varmistettu oikeus palveluihin laajemmin tuona aikana ja nopeutettu/varmistettu mm. lapsille nopea kouluun/päivähoitoon pääsy näidenkin oleskelulupien osalta.

Valitettavalta tuntuu, että jonkin verran korostuneesti tuotiin keskustelussa esiin maahanmuuton ongelmia. Maahanmuuttoon liittyviä vakavampia yksittäisiä ongelmia ei pitäisi koskaan yleistää koko maahanmuuttajaväestöön eikä maaryhmäänkään. Kyse on yksittäistapauksista, aivan kuten suomalaistenkin kohdalla. Yleensähän ongelmat johtuvat riittämättömistä kotoutumistoimista, joihin pitäisi satsata enemmän. Myös pakolaisten vastaanottamisen kuntakorvauksia tulisi parantaa, jotta kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet panostaa vastaanottoon. Itse olen avoimen maahanmuuttopolitiikan kannalla. Tarvitsemme maahan välttämättä lisää maahanmuuttajia ja monikultturisuus on rikkaus. Tällä hetkellä maahamme on vaikea tulla laillisinkin perustein. Oleskelulupien ja kansalaisuushakemusten käsittely on hidasta. Itse olen kohdannut suomalaisten ystävieni ulkomaalaisten mies-/naisystävien tai kihlattujen maahantuloon liittyneitä ongelmia. Voi sanoa, että samaan aikaan, kun tarvitsemme maahanmuuttajia välttämättä työntekijöiksi, on maahamme hyvin vaikea päästä halukkaiden.

Maamme ei ole järin houkutteleva kohde yleisesti maahanmuuttajille jo kielen ja sijainninkaan johdosta, joten pelot valtavista virroista tulijoita näen erittäin vahvasti liioitelluiksi. Enemmän tekisin helpottaakseni maahantuloa ja tänne tulon houkuttelevuuden lisäämiseksi. "Epäillään ennen kuin toisin todistetaan"-asenne saisi muuttua "luotetaan, ellei muuta todisteta"-asenteeksi. Yliopistoproffienkaan maahan pääsy ei aina ole ollut helppoa. Avopuolisoiden osalta on ollut vaikeuksia ja on usein ohjattu ellei suorastaan pakotettu avioon, jotta maahan on päästy. Byrokratiaa on paljon, joka voi olla kieltä hallitsemattomalle todella vaativaa lupia hakiessa yms.

Asiat ovat toki menneet parempaan suuntaan koko ajan mm. käsittelyajat lyhentyneet, mutta tehtävää edelleen on. Lisäksi harmittaa se, että usein maahantulevat jaetaan työperäisiin ja muihin. Kaikkiinhan tulisi suhtautua myönteisesti ja tasa-arvoisesti sekä nähdä heidät myös työvoimana oli maahan tulon peruste mikä vain. Ja täytyy muistaa myös globaalinen eettinen vastuu esimerkiksi ns. "aivovuotoon" liittyvät ongelmat ja arvioida tarkasti, onko oikein sekään, että haemme työntekijöitä runsaasti yksittäisistä maista, jotka kamppailevat itse nyt tai tulevaisuudessa työvoimapulan parissa.

Tottakai omastakin mielestäni täytyy laittomien maahantulijoiden tulo estää tai arvioida hyvin tarkasti, mutta inhimillisyyttä korostaisin ja yksilöllistä huolellista arviointia henkilöiden tilanteista. Lisäksi suomen kielen opetukseen ja muihin kotoutumistoimiin tulee satsata. Taloudellisesti vaikeina aikoina korostuvat maahanmuuttomielipiteet, mutta surullinen olen ollut kriittisempien äänenpainojen voimistuessa viime aikoina. Yleisemmin luulen kuitenkin asenteiden olevan myönteisiä ja kehittyvän yhä vain myönteisempään suuntaan, mitä enemmän suomalaisilla on mahdollisuus tutustua maahanmuuttajiin ja päästä kosketuksiin esimerkiksi työelämässä eri kultturitaustasta tulevien kanssa. Rasismille tulee asettaa nollatoleranssi. Piilorasismia tulee myös kitkeä, mitä yhteiskunnassa on edelleen enemmän. Mm. maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeaa, vaikka taidot ja koulutus olisivat kohdalla.

Omassa lähisuvussani on aina ollut ulkomaalaisia tai ulkomaalaisen taustan omaavia ja on tällä hetkelläkin mm. etelä-amerikkalaisia ja thaimaalaisia. Lisäksi yksin maahan tullut vietnamilainen pakolaistyttö vietti paljon meillä aikaa nuoruudessani, kutsui äitiäni äidiksi ja isääni isäksi. Rakkauden ja hellyyden tarve oli kova 15-vuotiaalla pakolaisleireillä eläneellä lastenkotiin sijoitetulla tytöllä. Hän oli vähän kuin siskoni silloin. Hänenkin kohdallaan oppi näkemään yksin maahantulleiden erityiskysymykset. Myöhemmin työskentelin sosiaalityöntekijänä myös maahanmuuttajien palvelupisteessä ja vapaaehtoisena tukihenkilönä vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden lapsille sekä hetken opetin myös suomen kieltä ja kulttuuria maahanmuuttajille. Asiakkaana oli erilaisesta taustasta olevia. Vahvasti on jäänyt mieleen mm. kidutettujen kokemukset. Pakolaisuuden kokemukset ovat usein hyvin raskaat, joten toivoisin yhteiskunnan ottavan heidät lempeästi vastaan. Suurin osa maahantulijoista on myös kovin kiitollisia maallemme avusta ja turvasta. Paljon olen myös oppinut maahanmuuttajaystäviltäni, mistä olen heille kiitollinen. Kautta historian maahanmuuttajat ovat tuoneet yhteiskuntaamme paljon hyvää ja osaamista. Samoin suomalaiset ovat muuttaneet työn perässä tai muin perustein ympäri maailmaa, ja vaikeina aikoina on saatu turvaa ja tukea. Toivottavinta on tietysti se, että olosuhteet kehittyisivät maissa sellaisiksi, ettei turvaa tarvitsisi hakea muaalta.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko oli esillä heti ensimmäisellä helmikuun työviikolla. Siinä spekulaatiota liittyi paljon Nato-kantaan, joka nyt presidentinkin arvion mukaan pysyy ennallaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja salissakin oli käsittelyssä maksuperusteinen lisäeläkelaki. Vastustimme esitystä, koska laki ei vastaa eduskunnan aikaisempaa vaatimusta eläkerahastolain kokonaisuudistuksesta. Laki pitää sisällään myös palkansaajan oikeusturvan kannalta hankalia kohtia. Riski eläkkeen tasosta on vakuutetulla tässä ja nämä ovat suhdanteille herkkiä. Palkansaajien näkökulmasta nämä ovat riskeiltään aivan toista luokkaa kuin vanhat lisäeläkkeet. Ongelmia liittyi myös vakuutetun tiedonsaantioikeuteen sekä verokohteluun, joita valiokunta kuitenkin osin mietinnössään tarkensi. Lisäksi esitys kannustaisi osin aikaisempaa poisjääntiin työelämässä, mikä on ristiriidassa muiden hallituksen toimien ja tavoitteiden kanssa.

Myös ikääntyneille työntekijöille järjestelmä ei antaisi mitään, koska se on säästöön perustava, joka aloitetaan ilman pääomaa. Vaara on myös se, että tätä kohdennettaisiin pääosin ns. avainhenkilöille, eikä todennäköisesti koskisi ainakaan koko työntekijäkuntaa. Näin siis palkansaajien kokonaiseläketurva ja työehdot eriytyvät, koska työnantaja voi valita, mille ryhmille se lisäeläkejärjestelyjä tarjoaa. Tämä tekee laista työntekijöitä eriarvoistavankin. Lisäeläkkeet saattaa heikentää myös mahdollista halukkuutta parantaa varsinaista eläketurvaa. Oli laissa toki se logiikka, että se olisi asettanut yhtäläiseen asemaan eri vakuutustahot, mutta muuten esitys oli varsin huonosti valmisteltu ja ongelmallinen. Kokonaisuudistusta peräänkuulutti koko valiokuntakin ja toi esiin lain valmisteluun liittyvät puutteet.

Lisäksi selontekoa hankintalain arvioinnista käsittelemme parhaillaan sekä selontekoa kotouttamislaista.

Viime viikolla olin tutustumassa Fazerin tehtaassa ja myllyllä Lahdessa. Oli mielenkiintoista ja kuulin alan kuulumisia. Yllättävää oli mm. se, että edelleen pullapitkot letitetään käsin! Itsekin pääsin kokeilemaan pullapitkon letitystä jonon jatkeena.

Samana päivänä tarjosin ennakkoon Hämeenlinnassa ystävänpäiväkahvit kansalaisille kävelykadulla. Oli mukava tapahtuma ja hyviä keskusteluja ihmisten kanssa. Lauantaina olin Hml:ssa demarinaisten tempauksessa kävelykadulla mukana jakamassa suklaasuukkoja ja juttelemassa ihmisten kanssa. Kauppakeskus Tavastilassa olin mukana ystävänpäivä-häätapahtumassa. Avasin mm. SPR:n halauskampanjan, jolla kerätään varoja Punaisen Ristin toimintaan.

Illalla lauantaina meillä oli ystävänpäiväkemut/Antin 35-synttärit. Oli mukavat juhlat Tuusulan Krapin mankeliaitassa ja oli ihana nähdä paljon ystäviä kerralla. NRJ:n aamupojat olivat tehneet Antille synttärilaulun ja muutakin mukavaa tapahtui!

Tämän viikon maanantaina tarjosin vuorostani Riihimäen Pressossa ystävänpäiväkahvit kansalaisille. Mukavaa keskustelua ja kiva, että moni kävi moikkaamassa. Lauantaina oli tutun "ottopapan" hautajaiset Lahdessa. Koskettava pieni muistotilaisuus.

Tämä viikko olikin töissä hieman väljempi, mutta hyvä niin sikäli, että sain eurovaaliasioita taas eteenpäin!

Edellisenä sunnuntaina oltiin katsomassa Apassionata hevosshow ja täytyy sanoa, että se oli kyllä todella hieno!:) Näin hevosihmisellä se kolahti suoraan sydämeen. Ihania oreja oli showssa ja hevosen upeus pääsi esiin. Hevonen on kyllä maailman hienoin eläin! Hevosen liikkeet ja kauneus sai mut melkein kyyneliin...show oli mielestäni niin upea! Hevosen ja ihmisen yhteys, sanattomat liikkeet tulivat myös hienosti esiin....

Nyt meinaa flunssa iskeä, mutta koetan taistella vastaan....

Ei kommentteja: