lauantaina, maaliskuuta 21, 2009

Palveluseteleistä ja työelämän kehittämisestä

Viikot ovat taas vierähtäneet. Edellisellä viikolla oli uskomaton eläkesotku. Tuntuu, että poliittisia sotkuja nyt riittää, kun on Lex Nokiaa, yliopistolaki, kelan maksun poistoa, eläkesotkua ja palveluseteliuudistusta...

Tämän viikon juttu on ollut palvelusetelit, joka on valiokunnassa käsittelyssämme. On uskomatonta, että palveluseteleiden käyttöön otto mahdollistetaan nyt laajasti sosiaali- ja terveysalalla. Pahinta on se, että palveluseteleiden omavastuuosuudet irrotetaan asiakasmaksusäätelystä. Todennäköisesti asiakkaiden maksuosuus tulee nousemaan, asiakkaiden maksurasitusta tällä tavoin lisätään ja hinnat tulevat todennäköisesti karkaamaan.

Palveluseteleitä markkinoidaan vaihtoehtojen lisäämisenä, mutta tosiasiassa palvelusetelit ovat vaihtoehto vain rikkaammille, ei pienituloisille. Tämä eriyttää kuntapalvelutkin kaksikanavaisiksi. On vaara, että julkiset palvelut heikkenevät ja niiden varaan pitkällä juoksulla jäävät vain köyhimmät. On virheellistä myös väittää, että palvelusetelijärjestelmä olisi jotakin lisää kuntapalavelujen oheen, sillä näiden rahoitus on pois julkisten palveluiden rahoituksesta, joten siten heikentää samalla julkisia palveluja. Mikä taas saattaa heikentää julkisten palveluiden kehittämismahdollisuuksia ja siirtää asiakkaita palvelusetelin piiriin ja kierre on valmis. Jos julkisia palveluja ei kehitetä, henkilökuntaa on niihin myös entistä vaikeampi saada. Valtio ei myöskään ole ohjaamass apalveluseteleiden käyttöön ottoon valtionosuuksia.

Terveyserot ovat jo nyt maassamme suuret ja terveyspalveluiden saannissa on suuria eroja eri väestöryhmillä. On todella väärin, että nyt taas eriarvoisuutta lisätään. Esitys lisää myös kuntien byrokratiaa ja tuottaa monia ongelmia. Voi vain kuvitella, mikä tilanne on, kun esimerkiksi vanhuspalveluiden ohjaaja laskee ja kertoo eri vaihtoehtoja asiakkaalleen. Aikaa menee turhaan byrokratiaan. Asiakkailla tulisi taas olla riittävä kyky arvioida eri vaihtoehtoja kokonaisvaltaisesti tilanteessaan, mikä edellyttää riittävää tietämystä, ymmärrystä ja informaation saantia. Asiakkaalle siirretään lailla varsin paljon vastuuta sekä luodaan asiakkaasta kuluttaja, joka ”shoppailee” palveluja. Tämä on kuitenkin monen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeessa olevan kohdalla varsin kaukainen ajatus. Esimerkiksi monella ikäihmisellä ei varmaankaan ole itse mahdollista valita palveluja eikä kaikilla ole omaisiakaan valinnassa tukemassa.

Palveluseteleiden käyttö edellyttäisi selvää tuotteistamista, mutta monenkaan esim. terveyspalveluiden osalta tuotteistaminen ei ole aivan helppoa.

Kummallista on myös, että esityksen mukaan kuntiin tulisi hyvin erilaisia järjestelmiä, kun kunta saisi päättää mitä palveluja tuottaa palvelusetelein, miten ne hinnoitellaan kiinteähintaisiksi vai tulosidonnaisiksi ja tulosidonnaisuuden tarkempi nmäärittely jäisi myös kuntien harkintaan. Samoin etenkään monissa pienissä kunnissa ei ole palveluntarjoajiakaan, joten lähinnä tämä palvelisi suurempien kuntien asukkaita. Lisäksi palveluseteli olisi määrärahasidonnainen, joten todennäköistä on, että alkuvuodesta palvelusetelin saisi, mutta loppuvuodesta voisi olla hankalampaa.

Nyt jo on ongelmia omavastuuosuuksissa kotipalvelun siivous- ja asioimisavun osalta, joiden omavastuuosuuksia ei ole säädelty. Muuta kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa koskien on nykyisin kytkös asiakasmaksulakiin eli omavastuita on säädelty. Näen tässä esityksessä monia ongelmia ja tulemme varmasti tällaisena esitystä vastustamaan valiokunnassa.

------------------
Työelämän kehittäminen on ollut nyt onneksi esillä edellisen viikon käsittämättömän eläkeiän pakkonostoesityksen jälkeen. Pakottamalla ei työelämässä jakseta, vaan ennen kaikkea tulee satsata työhyvinvointiin, työelämän kohtuullistamiseen ja erilaisiin kuntoutusmahdollisuuksiin. On järkevää luoda jaksamisen tueksi erilaisia joustavia työaikajärjestelyjä ja lyhennetyn työviikon mahdollisuuksia ikääntyville työntekijöille ja pieneten lasten vanhemmille. Lisäksi on järkevää kannustaa jatkamaan työelämässä pidempään niitä, jotka kykenevät. Työssä jatkaminen tulisi aina olla halukkaille joustavasti mahdollista. Nykyinen eläkejärjestelmä, joka on ollut vasta muutaman vuoden voimassa, mahdollistaa juuri tämän ns. superkarttumien avulla.

Eri alat ovat myös hyvin erilaisia, joten kaikille aloille sovellettava eläkeiän pakkonosto olisi todella hankalaa. Fyysisesti raskaassa työssä, kuten lähihoitajan tai rakennusmiehen työssä on huomattavasti hankalampi jatkaa usein pidempään kuin esimerkiksi toimistotyössä toimivan. Eikä monellakaan alalla ole mahdollista siirtyä korvaaviin töihin, koska sellaisia ei edes ole. Myös yksilölliset erot ikääntymisen vaikutuksissa ovat suuret, joten ratkaisu olisi ollut erittäin huono.
Lisäksi ratkaisu olisi kannustanut kiireellä käyttämään varhaiseläkkeiden mahdollisuuksia, kun ne vielä ovat mahdollisia, joten sikälikin asia olisi saattanut kääntyä tavoitetta vastaan. Tällä hetkellä suuri osa jää ennen aikaisesti eläkkeelle lähinnä mielenterveydellisten syiden vuoksi. On siis oleellisen tärkeää tarttua tähän ja kehittää työelämää parempaan suuntaan.

Nuorten siirtymistä työelämään positiivisin keinoin tulisi myös kannustaa mm. nopeuttamalla opiskelupaikan saantia, satsaamalla opiskelijoiden asemaan ja tukitoimiin sekä edistämällä nuorten työllistymistä. Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on lähes tuplaantunut edelliseen vuoteen nähden. Nyt olisi tärkeää huolehtia ja satsata nuoriin, sillä meillä ei ole varaa menettää enää yhtään nuorta yhteiskunnan kelkasta syrjäytymisen polulle. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu tulisi laajentaa koskemaan kaikkia alle 30 vuotaita. Nuorten yhteiskuntatakuuhan lähtee siitä, ettei kenenkään tarvitsisi olla yli kolmea kuukautta tyhjän päällä, vaan aina osoitettaisiin joko työ-, opiskelu- tai työharjoittelupaikka- tai muu aktiivinen toimi. Nuorten työllisyyden edistämiseen tulisi satsata nyt aivan erityisesti sekä panostaa muutoinkin lasten ja nuortemme hyvinvointiin.

Eläkeiän pakkonosto sivuuttamalla kolmikantainen valmistelu oli myös törkeää ja ensimmäinen kerta työeläkehistoriassa, kun näin aiottiin tehdä. Onneksi hallitus muutti kantaansa opposition, ay-liikkeen ja kansalaisten liikkeelle lähdön ansiosta.

------------------
Muutoinkin on ollut mielenkiintoinen viikkoa. Maanantaina oli EU-vaalikampanjani avaustilaisuus Riihimäellä, jossa oli lisäkseni Jacob Söderman sekä mukavaa kulttuuriohjelmaa.Myös pääkaupunkiseudun sekä Forssan seudun tukiryhmäni olivat koossa. Torstaina otin vastaan ylioppilaskunnan ja poliittisten nuorisoliikkeiden viestiä tasa-arvopäivänä mm. palkkatasa-arvosta sekä vanhempainvapaajärjestelmien tasa-arvoistamisesta. Oli mukava pikku tilaisuus tärkeän asian ympärillä.

Kävin maanantaina myös maahanmuuttajia tapaamassa Vanajaveden opistolla Hämeenlinnassa. Samoin kävin juttelemassa Hämeen yrittäjien toiminnanjohtajan kanssa heidän näkemyksistään tämän hetken tarpeista yms.

Viime lauantaina olin "Nyt puhutaan työstä” - tilaisuudessa Riihimäen Graniitinaukiolla tapaamassa kansalaisia. Oli ihan mukava tilaisuus. Vastaava työelämä-tilaisuus järjestettiin myös Hämeenlinnassa edellisenä maanantaina. Olin myös Vantaalla Laurea AMK:n mielenterveysaiheisessa paneelissa torstaina.
--------------------
On ollut ihanat ilmat ulkona, vaikka varsin vähän olen ulkoilmasta nyt ennättänyt nauttimaan. Hevosen kanssa mentiin kuitenkin täyttä laukkaa joen jäällä jonakin iltana. Amigon kanssa on ollut ihana myös ulkoilla, kun kevättä on selvästi ilmassa. Tuusulan kodin pihapiirissä asuu sarvipöllö, joka huhuilee aika kovasti iltasella. Luulisi, että samaan pihapiiriin olisi jo pari pöllöä ollut tarpeeksi…;) No, ei vaan ihan hauska seurata tuon oikean pöllön liikkeitä ja ääntelyä.

Antti miettii edelleen EU-vaaleihin ehdolle asettumista. Saas nähdä tuleeko meistä ensimmäistä kertaa toistemme kilpailijat näissä kisoissa vai taistellaanko yhdessä entistä vahvemmin sen suurimman kilpailijan eli kotisohvan ja alhaisen äänestysprosentin voittamiseksi.

Ei kommentteja: