Puheenjohtajia kuin sieniä sateella, korkeakoulutusta ja muuta tutkailua kuumehouruissa

Korkeakoulujen organisoimisuunnitelma on herättänyt voimakasta keskustelua. Keskustan puoluesihteeri Korhonen huutaa kentällä muuta ja miellyttää Keskustan kenttäväen tuntoja ja Vanhanen joukkueineen toimii eduskunnassa ja hallituksessa toisin...Tähän Korhosen näytelmäänhän on jo totuttu, mutta kuinka kauan se uppoaa kenttäväkeen ja äänestäjiin? Ei voida puhua ja tehdä toisin.

Korkeakouluohjelmassa lähtökohdat lienee oikeat kouluttaa niille aloille, joissa on myös työtä tarjolla sekä hallintoa ja rakenteita kehittämällä saada tehokkuutta aikaan ja vapautettua resursseja itse opetuksen laatuun. Huolta aiheutuu kuitenkin tiukka karsimismenetelmä. Paikkakunnille ja alueille korkeakouluyksiköillä on monia aluepoliittisia ja elinvoimaa lisääviä vaikutuksia. Jos koulutusyksikkökin viedään, voidaan monella paikkakunnalla kysellä kuihtuvan kunnan perään.

Kannatan kyllä esim. erikoistumista tai monialaisuuden korostamista, sillä aivan pienet koulutusyksiköt eivät varmasti pysty tuottamaan korkeatasoisinta opetusta, saati valintamahdollisuuksia. Toisaalta voidaan kysyä, tuoko sekään opiskelijoille mitään hyötyä, jos kaksi etäällä toisistaan olevaa yksikköä lyödään saman nimen alle. Ei se ainakaan juuri valinnanmahdollisuuksia lisää. Toivoisi, että tässä ei olisi pelkästään taloudelliset tekijät taustalla, vaan aivan aidosti opetuksen laadun parantaminen ja opiskelijoiden näkökulma.

Hyvää on se, että OKL:n yksiköt luvataan säilyttää, joten Hämeenlinnan yksikön asema näin vahvistuu. Huolta tai pelkoa aiheutuu kuitenkin HAMK:n ilmaan heitetyistä ajatuksista liittyä LaureaAMK:n tai LAMK:n kanssa... Lisäksi pelkoa aiheuttaa se, kun ohjelman mukaan rahoituspohjaa monipuolistetaan korkeakouluissa...Toivottavasti tämä ei tarkoita riippumattoman tutkimustoiminnan ja opetuksen vaarantumista. Tästähän mm. ns. huippuyliopiston kohdalla on paljon puhuttu. Objektiivinen ja riippumaton korkeakoulu on yksi yhteiskuntamme kivijaloista, josta pitää pitää kiinni. Lisäksi riittävä rahoitus tulee varmistaa sillä hallitus ohjasi liian vähän rahaa yliopistoille tämänkin vuoden tarpeisiin. Me esitimmekin puolueena lisärahoitusta, mutta oppositiossa hävisimme.

Koiratappeluista annettiin tänään tuomiot ja on hyvä, että niistä tuli kohtuullisen kovat. Koiratappeluasia on järkyttänyt ainakin minua todella ja vielä kun ne oli toteutettu Hämeessä Forssan seudulla - täällä omalla alueellani! Kauheaa, miten ja miksi joku voi saada nautintoa tuollaisesta toiminnasta. Minkälainen ihminen voi noin toimia? Järkyttävää!Eläinsuojelurikoksista kuten ympäristörikoksistakin tuomiot ovat usein aivan liian lieviä. Tuntuu, ettei niiden tutkintaan ole aina haluja, aikaa eikä erikoisosaamista. Tätä tulisikin parantaa. Kyse on arvotuksista.

Puheenjohtajakandidaatteja tulee kuin sieniä sateella puolueellemme. Ihan hyviä uusiakin ehdokkaita on tullut,vaikka itse pitäydyn kyllä jo aiemmin mainitsemissani. Viitasen Piia on kyllä myös tosi hyvä tyyppi ja puolustaa ympäristöasioita sydämellä! Nauroimme, että kohta ehdokkaat tarvitsevat nivelbussin kiertuettaan varten, enää ei pikkubussit taida riittää...Ja hassuinta on, että oman alueeni kaikki kansanedustajat ovat nyt kisassa mukana minua lukuun ottamatta....Voin tehdä muiden eteen töitä ja keskittyä muihin asioihin silloin, kun ehdokkaat kiertävät.

Nyt on iskenyt minuunkin tämä mahdoton influenssa. Kuume on huidellut jopa 39 tienoilla, mitä buranan voimalla on aina vähän laskenut...Enpä muista tällaista flunssaa!

Aloite vanhusasiainvaltuutetusta, uudet vanhustenhuollon laatusuositukset ja "huussilähettilään" rooli

SDP:n puheenjohtajakilpa pitää poliittisen keskustelin vireänä ja hyviä ehdokkaita on kisaan ilmaantunut. Hieno juttu, että sosialidemokratia tuntuu taas kiinnostavan suurta yleisöä ja hyvä, että puolueen monikasvoisuus tulee esiin eri ehdokkaiden kautta! Omat pj-suosikkini mainitsinkin jo viime blogissa, mutta muutkin ovat oikein hyviä ehdokkaita. On ilo seurata kilpaa ja tukea omalta osaltani tehtävään pyrkiviä.

Tein tällä viikolla eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasianvaltuutetun viran perustamisesta vahvistamaan vanhusten oikeuksien eteen tehtävää työtä ja edistämään vanhustenhuollon laadun parantamista yhteiskunnassa. Ikäihmisten hoivan puutteet ovat yhteiskuntamme pahimpia häpeätahroja. Tarvitaan monia toimia, jotta voidaan varmistaa vanhusten oikeuksien toteutuminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen.

On hyvä, että vanhustenhuollon laatusuosituksia on nyt parannettu, mutta ne ovat vain suosituksia, joten mielestäni tarvitaan kyllä tiukempia lainsäädännöllisiä toimia vanhusten perusoikeuksien turvaamiseksi ja riittävien sekä laadukkaiden palveluiden varmistamiseksi.
Uusissa laatusuosituksissa on hyvää, että ne osin tiukentaisivat henkilömitoitusta miniminormin avulla. Samoin ne painottavat oikein ennalta ehkäiseviä palveluja ja toimintakyvyn ylläpitoa. Hienoa on, että pääsääntöisesti jatkossa edellytettäisiin yhden hengen huoneita pitkäaikaisessa hoivassa. Tämä on hyvä ja tärkeä parannus,minkä puolesta olen itsekin puhunut! Mutta huoltakin laatusuosituksiin liittyy. Ensinnäkin se, että toteuttamiseen tarvittaisiin kuntiin resursseja, joita hallitus on antanut aivan liian vähän tämänkin vuoden budjetissa. Vähemmän lisää kuin edellinen hallitus, vaikka tarpeet ovat kasvaneet ja taloudellinen tilanne on yhteiskunnassa erittäin hyvä.

Toinen ongelma on se, että nämä ovat vain suosituksia. Kysymykseksi jää, miten ne astuvat täytäntöön ja aiotaanko esim. valvonta- ja ohjaustoimintaa lisätä, jotta lääninhallituksilla olisi mahdollisuus seurata, että oikeasti kunnissa mentäisiin suositusten mukaisesti eteenpäin. Kolmas huoli liittyy siihen, että kun painotetaan ennalta ehkäisyä, mikä toki on oikein, niin samalla tulee riittävästi huolehtia kaikista huonokuntoisimmistakin ja parantaa heidän asemaansa ja hoivaa. Tulee huolehtia, etteivät nämä kaikkein eniten apua tarvitsevat nyt jää jalkoihin, jos pääpaino toimenpideissä kohdistuu toisenlaisiin toimiin.

Aloitteeni vanhusasianvaltuutetusta on allekirjoittanut varsin moni edustaja. Se olisi yksi askel lapsiasianvaltuutetun kaltaisesti ajamaan ja vahvistamaan ikäihmisten etua. Ensisijaisesti tarvitaan toki edellämainitsemiani toimia: riittävää resurssointia, normitusta vanhustenhuoltoon sekä valvonta- ja ohjaustoimintaa. Väestön ikääntyessä ikäihmisten tarpeet tulisi eri sektoreilla nostaa entistä vahvemmin esiin ja tässäkin työssä vanhusasianvaltuutettu olisi tärkeä ja hyvä toimija. Myös professori Kivelä esitti asiaa selvityksessään.

Viikko on mennyt mukavasti. Maanpuolustuskurssi loppui keskiviikkona ja taas olen päässyt normaaliin arkeen kiinni. Kurssi oli kaiken kaikkiaan oikein hyvä ja porukka oli aivan huippu!:) Tiistaina kävin illalla puhumassa Hämeenlinnassa naispiirin kunnallisvaalitilaisuudessa. Keskiviikkona ja torstaina eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelua. Torstai-iltana oltiin Kirkan muistokonsertissa ja siellä oli hyvä fiilis. Kirka on kyllä niitä harvinaisia muusikoita,joka on tuttu lähes kaikkien ikäluokan edustajille - todellinen musiikkilegendamme!

Perjantaina tapasin invalidiliiton väkeä vammaisten henkilökohtaisen avustaja-asian merkeissä. Illalla olin Hml:n-Riihimäen Suomi-Viro-yhdistyksen Saku-ilta Riihimäellä, jossa olin varapuheenjohtajana mukana. Lauantaina oltiin illalla Riihimäellä myös teatterissa katsomassa vaikuttava Hedda Gabler -näytös. Oli mukava nähdä tuttuja teatterillakin.

Olen saanut uuden "tittelinkin", nimittäin huussi-lähettilään nimikkeen...Ihan tosi!:) Ja tehtävä on oikeasti tärkeä! Kyse on siis globaalin sanitaatio-ongelman esiin nostamisesta. Puutteellisesta sanitaatiosta kärsii maailmassa peräti 2,6 miljardia ihmistä. Sanitaation puutteista johtuviin seurauksiin kuolee tuhansia ihmisiä päivittäin. Sanitaation puutteet estävät myös tyttöjen koulun käyntiä.

Tämä vuosi on nimetty YK:n sanitaation nimikkovuodeksi ja tähän työhön olen lupautunut omalta osaltani mukaan. YK:n vuosituhatjulistukseessa on tavoite puolittaa ilman kohtuullista sanitaation määrää olevien osuus vuoteen 2015 mennessä. Kyse on yhdestä keskeisimmistä ja vaietuimmista terveysongelmista maailmalla. Asia liittyy myös ilmastonmuutokseen, koska kuivuus lisää tarvetta kuivakäymälöihin. Niiden ja koko vesiosaamisen edistämisessä maammekin voisi olla yhä aktiivisempi. Myös kotimaassa vesiklosetin sijaan esim. kesäasuntoihin on syytä suosia kuivakäymälöitä, jotka ovat entisaikojen pihan perän huusseista jo kehittyneet aimo loikkia sisäkäyttöön soveltuviksi ja käyttömukavuudeltaan huomattavan paljon miellyttävimmiksi. Se on ekologinen valinta.

Pj-kysymyksestä, muutamista energiakysymyksistä, ruuhkamaksuista ja tandem-hiihdosta

Puolueemme puheenjohtaja-kysymys sai yllättävän käänteen sunnuntaina...Heinäluoma vetäytyy puheenjohtaja-kilpailusta. Mielestäni Eero Heinäluoma saa nyt kyllä pisteet kotiin suoraselkäisyydestään! Heinäluomalla oli paljon vahvuuksia puheenjohtajana,mutta ratkaisu oli silti ehdottomasti oikea. Nyt alkoi oikeasti uudistumishenki ja -tuuli puhallella...Oikeasti uskon,että nyt nousemme!:) Tuli sellaista poliittista säpinää,mikä piristää ja tekemisen meininkiä. Kaikki vakavammin esillä olleet nimet pj-kisaan ovat hyviä, erityisesti Eki Tuomioja, Tarja Filatov ja Jutta Urpilainen!Saas nähdä tuleeko ulkoapäin vielä joitakin uusia nimiä ja haastajia.

USA:nkin vaalitilanne näyttää mielenkiintoiselta. On hienoa,että Obama on pärjännyt loistavasti esivaaleissa. Jospa maailma vihdoin olisi avarakatseinen ja moderni ja olisi valmis valitsemaan hänet Yhdysvaltojen presidentiksi. Bushin kova linja vaatisi ehdottomasti suunnan muutosta...

Maanpuolustuskurssi on jatkunut edelleen. Olimme internaattijaksolla Niinisalossa kolme päivää ja matkalla tutustuimme Parolannummeen ja Pirkkalan ilmatorjuntajoukkoihin...Kurssi on ollut mielenkiintoinen ja tutusmiskäynnit ovat jääneet erityisesti mieleen. Parolassa pääsimme panssarivaunujen kyytiin ja tutustuimme mm. tiedustelua toteuttavien lennokkien toimintaan. Niinisalossa mieleen jäi mm. ratsujoukkojen perinnetoiminta.

Myös mukavaa viihteellisempää toimintaa on ollut, mm. sählyturnaus, jossa eduskunnan joukkue jäi pronssisijalle...mutta voitti sentään virkamiehet. Lisäksi on ollut mm. ampumakilpailu laserkiväärillä,jossa jotenkin kummasti ylsin naisten sarjan palkintosijoillekin (no meitä naisia nyt ei ollut kovin montaa...). Vielä kolme päivää kurssia jäljellä ja sitten pääsee taas keskittymään pelkästään eduskuntatyöhön.

Perjantaina jätettiin hallitukselle opposition välikysymys Stora Enson asioista, joista viime blogissani kirjoitin.

Energia-asiat ovat puhuttaneet paljon, kun EU:n komissio pääsi sopimukseen energiapaketista mm. uusiutuvien energialähteiden lisäystarpeesta jäsenmaissa. Suomen velvoitteeksi tuli uusiutuvien osuuden nosto 38:aan prosenttin vuoteen 2020 mennessä. Tämä koko energiapaketti tulee eduskunnan käsittelyyn piakkoin. Myös päästövähennystavoitteet ja mahdollisuus jakaa teollisuudelle ilmaiseksi päästöoikeudet jatkossakin olivat tässä kokonaisuudessa mukana. Ihmeellistä on, että tähän liittyen monet ovat nostaneet uudestaan Vuotoksen allashankkeen keskustelussa esiin sekä turpeen määrittelyn.

Jossain vaiheessa oli epäselvyyttä julkisesti SDP:n kannasta Vuotokseen ja haluan tässäkin tuoda esiin, ettei kielteinen kantamme tähän ole muuttunut. Emme siis kannata hanketta, joka rikkoisi monia tärkeitä ympäristöarvoja. Sellaisia voimia tuntuu myös olevan liikkeellä, jotka haluaisivat edelleen, että turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi energialähteeksi. Turve uusiutuu hyvin hitaasti ja sen käytöstä syntyy erityisen runsaasti päästöjä ilmakehään, mutta myös jo turpeen varastoinnista. Lisäksi erityisesti luonnontilaisissa soissa on vankkoja luontoarvoja, joiden tulisi mennä energiatuotannon edelle. Tästä aiheesta taitaa olla omankin puolueeni sisällä jonkun verran erilaisia näkemyksiä ja tarkoin tulee arvioida energialähteiden koko elinkaaren ekologinen tase.

Myös ruuhkamaksut ovat olleet esillä Helsingissä. Pidän ruuhkamaksuja mahdollisina ja olen valmis niitä kannattamaan, mikäli samalla todella satsataan joukkoliikenteen kehittämiseen ja kohtuuhintaisuuteen. Ruuhkamaksuillahan olisi mahdollista parantaa kaupungin ilmanlaatua, vähentää ruuhkia sekä ohjata ilmastopolittisesti parempiin ratkaisuihin. Tarvitaan esim. toimivia liikenteen matkakeskuksia, joissa on mahdollisuus todella vaihtaa kulkuneuvoa julkiseen kulkuneuvoon. Pitää siis olla todellisia mahdollisuuksia vaihtoehtoihin henkilöautoilun sijaan.

Myös huonoja puolia ruuhkamaksuilla on,kuten se että ne rasittavat pienituloisimpia eniten. Kaikkia toimia tarvitaan, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja yhtenä keinona tulee olla henkilöautoilun vähentäminen ja muu liikenteen päästöjen vähentäminen. Liikenne aiheuttaa noin 20 %:a kaikista hiilidioksidipäästöistämme.

Lauantaina olin Riihimäellä Herajoen työväenyhdistyksen 100 vuotisjuhlassa,jossa oli korkeatasoinen, hyvä ohjelma. Erityisesti Sinisalon Kirsi-Kaisan esitykset olivat loistavia. Mukanani juhlassa oli veljenpoikani Joonas,joka jälleen kerran osoitti,että lasten suusta kuulee totuuden....Joonas oli meinaan todennut juhlassa, että "miksi kaikki täällä ovat vanhoja?Ainoastaan Satu on nuori..." Tämä kertoo valitettavasti puolueemme kuvasta, vaikka nimenomaan Herajoen työväenyhdistyksessä onkin kohtuullisen monipuolinen ja eri ikäisistä koostuva aktiivisten joukko. Tuolta asia kuitenkin näytti 5-vuotiaan kummipoikani silmin...

Sunnuntaina oli Riihimäellä Talvikki-tapahtuma,jossa oli kansanedustajien leikkimielinen kilpailu, pitäen sisällään mm. tandem-hiihtoa, nuotion sytyttämistä ja lumikengän heittoa. Höökin Jorman kanssa meillä oli ehkä hieman omantakeinen tyyli, esim. tandem-hiihto meinasi mennä V-tyylillä...Ja nuotiommekaan ei meinannut millään syttyä...nauroimme, että taisi käydä niin, että parinani ollut paloaseman entinen ammattilainen osaa vain sammuttaa tulet tai sitten jo pelkkä Jorman länsäolo sammutti lieskat. Tilaisuus oli hauska, liikunta ja erähenkinen tapahtuma!:)

Stora Ensosta ja puheenjohtaja jäsenäänestyksestä

Tänään alkaa taas eduskuntatyö! Esillä tulee varmasti olemaan ennen kaikkea Stora Enson Kemijärven ja Kymenlaakson tehtaiden asiat. Tilanne onkin inhimillisesti todella raju. Kannattavilta yrityksiltä odottaisi vahvaa yhteiskuntavastuuta. Eduskunta on penännyt selontekoa valtion yhtiöiden omistajapolitiikasta. Tämä olisi tärkeää, jotta poliittisessa yhteisymmärryksessä saataisiin selvemmät pelisäännöt valtion yhtiöiden toiminnalle. On painotettu valtion omistamien yritysten aluepoliittisia ja työllisyysvaikutuksia.

Vasemmistoliitto on ehdottanut kirjelmän lähettämistä Stora Enson hallintoon eduskuntaryhmien nimissä, jotta tehdas saisi jatkoaikaa. Tämä tuskin asiaa enää tässä kohdassa auttaa, mutta jotakin on tehtävä. Jos hallitus ei ala voimakkaampiin toimiin tilanteen ratkaisuissa, niin sitten tulee varmasti arvioitavaksi välikysymys, jota Vasemmistoliitto on jo väläytellytkin.

Valtion osittainkin omistamissa yrityksissä tulisi toimia erityisen vastuullisesti ja tämä kertoo nyt taas muusta. Hallitus toistelee vain, etteivät he voi tehdä mitään. Tuntuu, etteivät he haluakaan tehdä mitään. Voimakkaasti tuettu liimapalkkitehdaskaan ei ole paras mahdollinen ratkaisu, koska työllisyystulokset eivät sillä ole riittävät ja silloin saattaa tulla ongelmia muiden maan liimapalkkitehtaiden toiminnan osalta, jos vain yhtä tuetaan mittavasti. Ihmettelen myös sitä, että hallituksen ja Häkämiehen on tullut tietää ratkaisusta jo etukäteen ja ovat ilmeisesti sen hiljaa hyväksyneet. Siksi kommentti eduskuntatalon portailla "Jyrihän tämän asian tyri" oli aika osuva.

Massaliikkeen mielenosoitus oli eilen eduskuntatalon edessä ja tilaisuus oli kyllä vaikuttava. Oli sellaista punalippujen heilunnan fiilistä ja koskettavia mielenosoituskylttejä esim. "markkinatalous vai ihminen" ja "jos minulla olisi valta, en veisi isiltä työtä alta". Ihmistä ei saa alistaa markkinavoimien armoille ja nyt ollaan ottamassa kyllä aika isoa askelta, jos kannattavissakin yhtiöissä hyväksytään tällaiset ratkaisut. Merkitseekö tämä, ettei ihmisellä ole enää mitään virkaa kuin heittopussina olo?

Puolueen puheenjohtajan valinnasta jäsenäänestyksellä on puhuttu paljon. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että suoria jäsenten vaikutusmahdollisuuksia olisi syytä vahvistaa. Totta kai jatkossakin puolueosastot tulee olla pääasiallinen väylä vaikuttaa, mutta puolueen on uudistuttava ja tämän kaltainen avoimuus olisi paikallaan! Tämä antaisi myös mahdollisuuden vaikuttaa puolueen linjaan ja toisi lisää mielekkyyttä puolueen jäsenyydelle. Toki tarvitaan myös monia muita toimia avoimuuden ja jäsendemokratian vahvistamiseksi. Neuvoa-antavaa jäsenäänestystä pidän kuitenkin yhtenä konkreettisena ja hyvin merkittävänä toimena. Mikäli katsotaan, ettei tässä kohtaa voida muuttaa sovittua puoluekokousvalmistelulinjaa, niin ainakin jatkossa näin tulee toimia ja aloittaa valmistelu siihen suuntaan. En oikein ymmärrä voimakkaasti asiaa vastustavien kantaa. Mitä pelätään? Väärää tulostako? Ja kenen näkökulmasta väärää tulosta? Puolueen etua ja painopisteitämme vastaan tämä ei ainakaan voi olla!

Varmasti myös keskustelu eduskunnassa tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä jatkuu edelleen. Kyllä olisi ihan perusteltua, että eduskuntaa koskisi sama tasa-arvolaki kuin muita työyhteisöjä. Hallitushan oli päätynyt siihen, että vain ohjeistus riittää. Kurjaa tilanteessa on mielestäni se, että muutamat kansanedustajat ovat joutuneet kasvokuvillaan lehtiin asiassa. En jotenkin jaksa uskoa, että ainakaan kaikki kasvoilla esiin nostetut olisivat seksuaalista häirintää toteuttaneet tai ainakaan tahallisesti. Listasta puuttui myös mm. itseeni kiinni käynyt henkilö. Hänen henkilöllisyyttään en aio tuoda esiin, koska asia ei ole toistunut ja reaktioni siinä tilanteessa olivat riittävät. Omalta osaltani tämä asia on siis riittävästi käsitelty enkä koko tapausta pitänyt kovin dramaattisena, vaikka ei se mukavakaan ollut. Kaiken kaikkiaan seksuaalinen häirintä on vakava asia ja siten siihen tulee myös suhtautua vakavasti.

Olipas mukava, kun laskiaisviikolle tuli luntakin! Itse olin sunnuntaina maalaamassa kasvomaalauksia Hämeenlinnassa laskiaisriehassa. Ihania lapsia oli jonokaupalla odottamassa maalausta!

Maanpuolustuskurssin parissa meni myös viime viikko. Käytiin mm. Neste Oililla tutustumiskäynnillä, jossa biodiesel-asiat olivat vahvasti esillä. Samoin kävimme Ylellä ja MTV:llä tutustumassa tiedotusvälineiden toimintaan poikkeusolotilanteissa. Energia-asiat olivat myös paljon käsittelyssä viime viikolla kurssilla, mm. se kuinka energiahuolto varmistetaan ja mitkä ovat kotimaisen omavaraisuuden mahdollisuudet. Kokonaisuudessaan kurssi on ollut varsin mielenkiintoinen!

Perjantaina oli eduskuntaryhmän koulutus viestintään liittyen. Oli oikein hyviä alustuksia. Viikonloppuna oli syntymäpäiväkäyntejä useampiakin. Erityisen mieluisat olivat yhden kummitytöistäni synttärit sunnuntaina. Tyttö on aikamoinen pikku-prinsessa, tykkää kimalluksesta, prinsessaleikeistä ja koruista. Barbi-leikit ovat nyt hänellä hitti ja niinpä leikimme barbeilla, barbi-hevosilla ja vaatekauppaleikkiä, jossa oli kasakaupalla barbinkenkiä... Taitaa tyttö olla perinyt vähän kummitätinsä geenejä...:)

Maanpuolustuskurssikuulumisia ja seksuaalirikoksista

Tämä viikko on mennyt mukavasti maanpuolustuskurssilla! Aika tiivis paketti turvallisuusalan asioita on käsitelty aamusta iltamyöhään. Kurssilla ollaan päästy tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin mm. meripuolustukseen Upinniemessä ja rajavartiostoon sekä merenkulkulaitokseen Suomenlahdella. Luennoilla on istuttu myös tiiviisti ja kahvia on tainnut mennä kurssillamme paljon! Ehkä saavutamme kahvin kulutuksen ennätyksen, mikä jollain kurssilla oli kuulemma ollut 50 litraa...

Puolustusvoimien asiat ovatkin olleet itselleni eduskuntatyössä vähän vieraampia, joten sikälikin tämä kurssi on ollut ihan mielenkiintoinen ja antoisa. Vaikka maanpuolustusnäkökulman lisäksi kaipaankin kurssillakin laajempaa turvallisuusnäkökulmaa mm. ns. uusien uhkien ja uhkien taustalla olleiden syiden käsittelyä, mutta onneksi jossain määrin kurssilla on näitäkin käsitelty. Toivottavasti valmistelussa oleva hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekokin tulisi käsittelemään laajasti turvallisuutta. Todennäköisimmät uhkamme kun ovat aivan muita kuin sotilaallisia.

Erityisen mielenkiintoisia tällä viikolla olivat mm. valmiuslakiin perehtyminen, sisäministeriön, poliisin, supon ja sosiaali- ja terveysministeriön esitykset. Erityisesti haluan nostaa esiin sisäasianministeriön esityksessä syrjäytymisen ehkäisyn tärkeimpänä asiana sisäisen turvallisuuden osalta. Lisäksi esiin nostettiin voimakkaasti perheväkivallasta johtuvien poliisin kotikäyntien hälyttävästi kasvava määrä ja lapsiin kohdistuva väkivalta. Samoin esillä oli mm. eläkeläisten kasvavat päihdeongelmat, joista aiheutuu myös kasvavaa dementiaa. Muutoinkin alkoholipolitiikka ja alkoholiongelmien kytkeytyminen suomalaiseen rikollisuuteen erittäin vahvasti. Myös erityisen nopeasta monikulttuuristumisesta kotoutumistoimille tuomaa haastetta korostettiin. Tarvitsemme lisää maahanmuuttajia ja monikulttuurisuus on monella tavoin rikkaus, mutta koska meillä on heitä nyt niin vähän, tulee muutos olemaan tulevaisuudessa raju. Monissa muissa maissa monikulttuurisuushan on paljon meitä pidemmällä ja ajoittunut pitkälle ajalle. Kotouttamiseen tuleekin satsata niin, että esimerkiksi suomen kielenkursseille pääsisi mahdollisimman pian maahan tultua.

Maanpuolustuksessa itse painottaisin myös siviilikriisinhallintaa ja rauhantyötä ohi aseellisen toiminnan. Mutta kannatan kyllä itsenäistä maanpuolustusta ja pitäisihän sekin pystyä pitämään riittävän toimintakykyisenä ja edes kohtuullisen uskottavana. Mutta korostan kyllä, että uudet uhat ovat realistisempia ja ne ovat muita kuin sotilaallisia. Näitä ovat mm. ympäristöuhat kuten ilmastonmuutoksen seuraukset, luonnonkatastrofit, kulkutaudit, mahdolliset laajat pakolaisvirrat, terrorismi ja muu järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus jne. Myös turvallisuusuhkien syihin, kuten globaaliin köyhyyteen ja eriarvoisuuteen ja sisäisen turvallisuuden osalta syrjäytymiseen pitäisi ensisijaisesti puuttua!

On silti totta, että puolustusvoimienkin resurssit ovat pienet, kun kaikki kustannukset nousevat koko ajan ja hankintoja on pakko tehdä. Tarvitaan jonkin verran lisäresursseja ja mm. yhteistyötä. Etenkin Pohjoismaista yhteistyötä puolustuspolitiikassa tulee lisätä esimerkiksi hankintojen osalta. On jatkettava myös hallinnon ja organisaatioiden kehittämistä tälläkin saralla. Vaikka tällä kurssilla kyllä ”syötetään” kovasti puolustusvoimien resurssitarvetta, niin sama ongelmahan koskee kaikkia toimialoja, joista monen toiminnan näen kyllä vielä tärkeämmäksi ihmisten hädän lievittämisessä. Puolustusvoimien kustannusten osalta on kummallista, että Naton osalta saadaan kustannuksista todella ristiriitaista tietoa. Itse suhtaudun hyvin kriittisesti Natoon monestakin syystä. Naton osalta olen kuullut selkeitä esityksiä myös sen suurista kustannuksia lisäävästä vaikutuksesta, poliittisten seurausten lisäksi. Silti osa perustelee Natoa juuri kustannussyillä. Ylipäätänsä en usko rauhaa rakennettavan aseellisesti vaan muilla keinoin , kuten taloudellisen tasa-arvon, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja kansainvälisen yhteistyön voimin.

Maanpuolustuskurssi on tarjonnut paitsi maanpuolustusasioista lisätietoa ja tietojen kertaamista, myös ainutlaatuisia ja upeita mahdollisuuksia tutustua mielenkiintoisiin eri alojen ihmisiin. Niin ja meillä on harjoitustehtävä, jossa työstämme kriisitilanteiden käsittelyä ja hallintaa käytännössä. Itse olen valtioneuvoston kanslia-työryhmässä, jossa pääministerinä toimii Hellgrenin Timo. Matti Vanhanen on siis nyt ihan sivussa…

Mielenkiintoinen oli käynti myös merenkulkulaitoksen ja rajavartioston tiloissa satamassa. Valvonta- ja ohjaustoiminta vakuutti meriliikenteen osalta. Käynnillä kyselin mm. ammattilaisten näkemyksiä tahallisten pilssivesipäästöjen torjumismahdollisuuksista.
Kurssi liittyy eduskuntatyöhön, mutta viime kaudella lykkäsin osallistumista, koska aikaa ei oikein osallistumiseen löytynyt. Nyt tammikuussa oli oiva mahdollisuus osallistua, kun eduskuntatyö ei kevään osalta ole vielä alkanut. Kurssi kestää 3,5 viikkoa, mutta on varmasti sen arvoinen. Ja lupaan, ettei minusta kyllä tule yhtään sotahullua kurssilla, vaan jatkan edelleen enemminkin roolissani vaikkapa Hämeenlinnan rauhanpuolustajien kummina.

Viime aikoina on ollut seksuaalirikokset vahvasti esillä. Olen todella aina ollut sitä mieltä, että lasten hyväksikäytön tuomioita olisi syytä kiristää. Vaikka kovemmat tuomiot tuskin vähentävät näitä rikoksia juurikaan, ovat ne kuitenkin oikeudenmukaisuus-näkökulmasta oltava riittävän ankarat. On todella pöyristyttävää, että ainakin mediassa esillä olleissa tilanteissa tuntuu, että materiaalivarkauksista tai -rikoksista saattaa saada kovempia tuomioita kuin näistä lasta vakavalla tavalla haavoittavissa rikoksissa. Tietysti taustalla on näissä lievemmissä tuomioissa joitakin lieventäviä asianhaaroja, kuten lähes saman ikäisten seurustelusuhteesta kyse jne., mutta kyllä todellisissa ja vakavissakin hyväksikäyttötilanteissa vaikuttaa tuomiot olevan suhteessa varsin lyhyitä. Kannatan siis ehdottomasti näiden tiukentamista. Ilmeisesti lainsäädäntö on kyllä varsin hyvin kohdallansa, mutta lain tulkinnasta ja rangaistusasteikon käytöstä on enemmänkin näissä tilanteissa kyse. Lapsen hyväksikäyttö on kaikissa muodoissaan todella tuomittava ja hyvin vakava teko, joten rangaistusten tulee olla oikeassa suhteessa. Ja kyllä rangaistusten vahvuus kertoo tekojen tuomittavuudesta ja yhteiskunnallisista arvostuksista, joten sikälikin tätä asiaa on syytä tarkistaa. Tulee myös painottaa lasten hyväksikäytön ennalta ehkäisyä kaikin mahdollisin keinoin.

Myös eduskunnan naistyöntekijöihin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä on ollut viime päivät puhetta. Siihenkin tulee suhtautua vakavasti ja tutkimustulos tällaisen yleisyydestä on hälyttävä. Olen itsekin kuullut muutaman avustajan kertovan lievistä häiriköintitilanteista. Ja onhan sitä itsekin jossakin määrin kokenut, vaikkakaan en ole itse sanalliselle häirinnälle tai seksuaaliselle huulen heitolle kovin herkkä. Mutta onpa kerran eduskunnan aulassa eräs muun puolueen kollega (EI nykyinen mieheni) jopa käynyt takaapäin rintoihini kiinni! Menin kyllä tilanteessa täysin hämilleni ja tönäsin miehen kädet pois ja jatkoin matkaani. Mutta se kyllä jo itsestänikin tuntui ikävältä ja tietysti se ihmetytti, että joku kollega todella käyttäytyy ja kehtaa käyttäytyä aivan muina miehinä näin! Jos kyseinen henkilö, olisi ollut kuka tahansa muu kuin ko. tekijä, olisin varmasti todella järkyttynyt. Itse vaan jotenkin kuittasin asian mielessäni persoonalle kuuluvaksi piirteeksi, mutta oikeasti ei kenenkään tietysti tällaista tulisi sietää, saati kohdata työpaikallaan. Myös muutaman muun kollegani olen kuullut kertovan kokeneensa seksuaalista häirintää työpaikallamme.

Jutut ja kommentit saattavat eduskunnassa aika ajoin olla myös varsin seksistisiä. Olen miettinyt, että se johtuu varmaankin siitä, että siellä ollaan pitkiä päiviä yhdessä, joskus jopa ympäri vuorokaudet, niin jossakin kohtaa ihmisten tällaisetkin piirteet tulevat esiin ja tietynlaista levottomuuttakin saattaa olla ilmassa. Toisaalta kansanedustajat ovat myös varsin sosiaalisia ja monenlainen huumori kukkii, joten tuskin käyttäytymistä tahallisesti toista loukkaavana tehdään, vaan se on jonkinlaista tiettyjen henkilöiden huulen heittoa ja pilkettä silmäkulmassa. Tämän sitten saattaa osa kokea muunlaisena, kuin ko. henkilöt ehkä tarkoittavatkaan. Mutta hyvä, että asia nostetaan esiin, niin tällainen ei toivottu-käytös saataisiin myös eduskunnassa vähenemään. Asia tulee ottaa vakavasti. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan vie näiltä ”pojiltamme” pilkettä silmäkulmasta…

Työharjoittelu lasten psykiatrisella osastolla ja muuta menoa

Työharjoitteluni lasten psykiatrisella oli todella mielenkiintoinen. Tarkoitus oli tutustua alan nykytilanteeseen, tarpeisiin ja toiveisiin, syventää tietämystä sekä myös säilyttää tuntuma ns. normaaliin työelämään ja vaikeassa asemassa olevien lasten tilanteisiin.

Pääsin tutustumaan osaston, poliklinikan sekä sairaalakoulun toimintaan ja arkeen sekä eri ammattilaisten työhön. Lasten kanssa tuli vietettyä mukavia hetkiä mm. korttipelin ja lego-leikkien parissa sekä työntekijöiden kanssa käytyä mielenkiintoisia keskusteluja.

Surullista oli taas kuulla siitä, kuinka rankkoja kokemuksia monilla hoitoa tarvitsevilla lapsilla on taustallaan: monenlaisia perheiden sosiaalisia ongelmia, jopa erittäin raakaa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Monella varsin pienelläkin lapsella itsellään on jopa itsetuhoisia ajatuksia ja koko ajan yleisempiä käytöshäiriöitä ja ADHD-oireita. Kuitenkin lapsissa on aina paljon myös elämänvoimaa ja todella suloisia lapsia osastolla tälläkin hetkellä oli! Aivan valloittavia ja viisaasti omaa tilannettaan ja asioita pohtivia varhaisnuoria.

Hurjalta tuntui kiinnipitotilanteet, joita oli paljon, kun voimakkaasti oirehtivia lapsia täytyi rauhoittaa kahdenkin hoitajan voimin fyysisesti kiinni pitämällä. Hyvin ammattitaitoisesti ja rauhallisesti hoitajat nämäkin tilanteet hoitivat ja saivat riehuvan lapsen rauhoittumaan ja tälle turvallisen olon aikuisen ollessa tukena omien vaikeiden tunteiden hallinnassa.

Surullista on se, että niin osastolle kuin poliklinikallekin on aivan liian pitkät jonot, vaikka juuri lapselle jonottaminen on erityisen haavoittavaa mm. erilaisten kehitysvaiheiden vuoksi. Lisäksi tilanne kertoo sen, että seula vuotaa, kun jonot kasvavat koko ajan erikoissairaanhoidossa. Tulisi satsata huomattavasti ennemmän perheiden varhaiseen tukemiseen ja ennalta ehkäisevään työhön mm. moniammatillisten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kehittämiseen. Samoin esimerkiksi lama-aikaan monissa kunnissa alasajettua lapsiperheiden kotipalvelua tarvittaisiin lapsiperheiden tukemiseksi sekä lastensuojelun ennalta ehkäisevään työhön satsaamista. Mitä varhemmin vaikeuksiin voitaisiin tukea ja apua saada, sitä inhimillisempää ja taloudellisesti yhteiskunnalle myös edullisempaa se olisi.

Myös sairaalakoulun tilanne on haastava, kun yksi opettaja vastaa koko osaston lasten opetuksesta yksin. Työ mahtaa olla varsin yksinäistä ja haastavaa. Riittävän tuen varmistaminen hänelle ja vastaavissa tilanteissa oleville tulisi varmistaa.

Paikallisesti viestitettiin erityisesti tilojen parannustarpeesta, yövalvonnan riittämättömistä resursseista sekä tarpeesta yhden pitkään pätkäsuhteisen psykologin viran vakinaistamisesta. Uusien tilojen tarve on kyllä todellinen. Tilat ovat varsin epäsopivat nykytarkoitukseensa ja tilojen kanssa on ollut monia terveydellisiäkin huolia. Paloturvallisuuden ja nykysäännösten mukaisia ehtoja tilat eivät varmaankaan kaikilta osin täytä ja kyse on lasten, vaikeassa asemassa olevien lasten hoidosta! Sen kai tulisi olla priorisoitavissa! Myös päiväosastoa tarvittaisiin kipeästi. Yövalvonta on vain yhden hoitajan varassa sekä sairaalan kiertävän päivystäjän tuen varassa. Se tuntui hurjalta esim. kiinnipitotilanteiden tullessa tai lasten oikeusturvan kannalta muutoinkin.

No, paljon oli hyvää. Nykyisetkin tilat olivat sisustettu varsin mukavasti, henkilökunta vaikutti innostuneelta ja hyvin ammattitaitoiselta, koulutusmahdollisuudet työntekijöillä oli varsin hyvät ja lapset olivat valloittavia! Lasten kanssa tuli kerrattua taas kaikki korttipelit, joita en ollut aikoihin pelannut. Ja kyllä minua kosketti, kun eräs lapsista sanoi viimeisenä päivänä, että tulethan sinä Satu taas huomenna...

Muutenkin Kanta-Hämeen keskussairaalan asiat ovat olleet nyt esillä, kun lääninhallitus ja Teo ovat tarttuneet hoitotakuun toteutumisen puutteisiin. Hoitotakuun voimaan saattamisen eteen tulee todella tehdä töitä, mutta aivan erityisesti tulee huomioida myös sosiaali- ja terveysalan rajamailla olevat päihde- ja mielenterveyspalvelut, joissa ei välttämättä samalla lailla muodostu jonoja ja näin ne alat ovat olleet pitkälti häviäjiä hoitotakuun kohdalla. Lisäksi esim. lastenpsykiatrian kohdalla jonotilastoja vääristää myös se, että potilaat usein kirjataan sisään aiemmin, vaikka varsinainen terapia poliklinikalla alkaisikin vasta paljon myöhemmin.

Oli siis monella tavalla hyvä kokemus tuo työharjoittelu ja vastaanotto osastolla oli todella hyvä. Vaikka ala oli entuudestaan hyvin tuttu, kun olen mm. ollut lastensuojelusossuna, niin silti jotakin uuttakin työharjoittelun aikana tuli - osaston toiminta on kovin omantyyppistään ja ainakin tuli palautettua mieleen ja kerrattua niitä entuudestaan tuttujakin asioita. Tuollaista työtä voisi tehdä ihan oikeastikin! Työ oli niin tärkeää ja mukavaa. Välillä sitä kaipaa konkreettiseen ja ihmisläheiseen auttamistyöhön!

Perjantaina kävi hassu juttu, kun jäin erään sanomalehden kuvaajan kanssa parvekkeellemme! Kuvaaja painoi oven vahingossa kiinni ja sehän meni lukkoon ja niin me oltiin vankeina Tuusulan kotimme parvekkeella kuvaaja, minä ja Amigo-koirani. Naapureita ei näkynyt ja ulko-oven lukossa olosta ei ollut varmuutta ja alaskaan parvekkeelta ei pääse. Niin oli soitettava Antille eduskuntaan, että tulisi kotiin "vapauttamaan" meidät...Siellä sitten kuvaajakin seisoi parvekkeella sukkasilteen puoli tuntia, kunnes Antti ehti kotiin..Tulipa ikimuistoiset kuvat!:) Mutta eipäs ennen näinkään ole käynyt...

Tänään oli aika myrskykeli ulkona! Uskallettiin kuitenkin Wilma -hevosen kanssa maastolenkille ja otettiin kunnon laukkaspurtit tuulen vinkuessa ja veden tippuessa niskaan. Kiva lenkki kuitenkin! Äsken tulin Amigon kanssa lenkiltä ja edelleen oli aikamoinen koiran ilma! Nyt on suihku edessä koko porukalla, kun rapa roiskui.

Viikko on mennyt kainkin puolin mukavasti ja ensi viikolla alkaa sitten maanpuolustuskurssi!

uusi vuosi ja uudet kujeet

Tammikuu on alkanut mukavissa merkeissä. Olimme 10 päivää reissussa Thaimaassa ja takanani siis aikuisiän pisin lomani! Ensin käytimme Bangkokissa muutaman päivän ja sitten jatkoimme aivan ihanalle pienelle Koh Sametin lomasaarelle.

Reissu meni kaikin puolin mukavasti. Bangkokista jäi mieleen palatsit ja buddha -kuvat, aika villi meno yöaikaan ja monen monet kaupat ja kaupustelijat. Mieleenpainuvin kokemus oli illallinen pilvenpiirtäjän katolla State towerissa, kerroksessa 64. En ole edes tiennyt, että sellaisia paikkoja olisi, kuin suoraan Kauniista ja rohkeista. Katolla oli bändi soittamassa ja ilta oli tavattoman kaunis.

Koh Samet taas oli kuin paratiisisaari. Mieleen jäi luonnon kauneus, loistava ruoka, unelmakelit ja ystävällinen henkilökunta. Tuli lenkkeiltyä ja käytyä erilaisissa halvoissa hemmoitteluhoidoissa, kuten thai-hieronnassa. Hassujakin sattumuksia kävi, kuten aina. Yksi niistä lienee se, että onnistuin kuin onnistuinkin uimaan täysiä avomerellä pientä laivaamme päin, kun olimme snorklaamassa merellä. Olin elämäni toista kertaa snorklaamassa ja räpylöistä lähtikin yllättävän kova vauhti kun polskin eteenpäin ja laiva olikin sitten varsin lähellä, kun en katsonut riittävän usein eteeni vaan merenpohjan ihmeitä...ja boing! Nyt on päässä aika kuhmu ja saatiinpa hyvät naurut jutusta jälkeenpäin... Niskaa kyllä kolotti jonkin aikaa..mutta opinpa potkimaan räpylöillä vähän rauhallisemmin...

Löysimme lenkillä myös villikoiraemon pentuineen. Kun emä huomasi, että olimme hyväntahtoisia, niin se toi pennut näytille. Antin kanssa käytiin muutamia aikamoisia keskusteluja siitä, voisko lentokoneeseen viedä edes yhden tai kaksi pentua...Pennut jäivät viidakkoon, mutta kuvia niistä on muistoina. Ne olivat niin suloisia! Ja unohtui kyllä täysin kaikki säännöt siitä, ettei villikoiria sovi silitellä yms. Kyllä niitä oli ihan pakko silitellä ja pikkuhännät huiskasi kovasti. Emolla oli kova työ katsoa 9 pentunsa perään.

No, hotellihuoneessamme asui myös hiiri, joka rapisteli joka yö ja Antti kohtasi ystävämme kerran kylpyhuoneessa. Myös pikkuliskoja eksyi bungalowiimme aika ajoin, mutta se kuuluu asiaan kun luonnonpuistossa asustelimme. Illalla tulishowt ravintoloissa rannalla olivat hienot, ravintolat nosti tyynyt hiekalle illan tullen ja siellä oli mahdollisuus illallistaa. Hyvä loma siis kaikin puolin ja nyt on taas energiaa yllin kyllin töitä varten!

Toinen veljeni meni reissumme aikana vähän yllätyksenä naimisiin thaimaalaisen kanssa, joten taitaapa Thaimaa tulla kohta entistä tutummaksi. Ja taisi olla mahdollisimman hyväksyttävä syy olla häistä pois, tämä matkakohteemme...

Ennen reissua joulun välipäivinä nähtiin ystäviä ja sukulaisia sekä huolehdittiin koko tallin hevosistakin kaksi päivää. Teki hyvää tehdä ihan erilaisia hommia välillä, kun ruokimme hevosia ja putsasimme karsinoita Antin kanssa. Uusivuosi oltiin muutaman ystävän luona illalla ja päivällä lounastettiin Tuomiojan kanssa pienellä porukalla. Oli mukavaa.
Näin siis uusi vuosi ja uudet kujeet ovat alkamassa! Nyt tammikuun loppu, joka on siis eduskunnasta ns. istuntovapaata aikaa eli kokouksia ei ole, niin aion mm. osallistua maanpuolustuskurssille sekä olla muutaman päivän työharjoittelussa lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla tutustumassa sen alan nykytilanteeseen.

Reissussa ehdin myös lukemaan muutamia romaaneja, mm. Evansin kauan kesken luettavana olleen kirjan Suden läheisyys. Se oli ihan mukava, kertoi suden ja ihmisen sopeutumisesta ja oli siinä vähän romantiikkaakin. Mutta kyllä reissulle Antin kauhuksi salakuljetin myös työlukemista mm. työttömien perusturvan ongelmia käsitelleen selvityksen ja tulojakoa koskevan Talouskasvun hedelmät -kirjan...