Viime päivinä on esillä ollut Oikeutta eläimille -järjestön esiin ottamat eläinsuojelulliset ongelmat maataloudessa ja etenkin tehotuotannossa. Hyvä niin, vaikka laittomia toimintoja en kannata, niin olen yhtä mieltä että ongelmia on paljon.Tehomaatalous tuo yhä uusia ongelmia, kun eläintä aletaan pitää lähes koneena. Enää ei tunneta eläimiä useinkaan yksilönä ja niiden kohtelu on etäistä. Myös omistajat/hoitajat väsyvät, kun eläimiä täytyy olla kohtuuton määrä. Mielestäni tämä maatalouspolitikan suunta, joka suosii vain suurtiloja on monelta osin väärä. Omallakin alueellani oli käsittelyssä ympäristölupa 2000 sian sikalalle, jossa siat saavat vain nestemäistä ruokaa...
Ja häkkikanalat, broileritehokasvattamot, ahtaat sikalat, eläinten käytöshäiriöt, teurastusolosuhteet, laiminlyönnit, aivan liian isot parsinavetat jne...Ongelmia on! Puhumattakaan maailmalla, hanhenmaksan tuotanto hanhia pakkosyöttämällä tai valkoisen vasikanlihan tuotanto aneemisien vasikoiden kasvattamisena jne.
Tuntuu, ettei kukaan arvioi eläinsuojelunäkökulmasta tehomaataloustoimijoiden lupia ja asioita. Ympäristölupakin kattaa vain ymp.näkökohdat. Tämä on puute lupajärjestelmässäkin, vaikka rakennusluvassa tietysti tietyt kriteerit olosuhteista tsekataan ja maataloustukiin on liitetty tietyt kriteerit, mutta riittävää ei mielestäni arviointi ja valvonta eläinsuojelunäkökulmasta ole. On kyllä hyvä, että viime kaudella maatalouden ympäristötukeen kytkettiin eläinten hyvinvointinäkökulma, mutta uusia askelia tarvitaan. Sikäli tämä eläintensuojelujärjestö on aivan oikealla asialla.
Kuluttajienkin on saatava tietää, miten eläimiä kohdellaan maataloudessa. Mielestäni maalaisjärkikin kertoo ihmiselle,mikä on hyvää kohtelua ja mikä sitä ei ole. Ainakin oma 5-vuotias kummipoikanikin sanoi telkasta uutisista nähdessään kuvia kanaloista ja sikaloista, ettei noin saa eläimiä pitää. Harvinaisen oikeassa onkin - ei minunkaan mielestäni pitäisi saada niin pitää!
Toki monelta osin eläinten hyvinvointi on mennytkin eteenpäin ja EU on edellyttänyt tiettyjä parannuksia alueellaan. Silti on vielä paljon tehtävää ja uusia haasteita juuri koko ajan tehokkaampaa ja tehokkaampaa haettaessa.
Olen kyllä niin vahvasti eläintensuojelija, että oikein ärsytti,kun heti ruvettiin rikosilmoituksia miettimään ongelman esiin nostanutta järjestöä kohtaan. Järjestöhän on oikealla asialla ja ensisijaisestihan pitäisi heidän esiin ottamiinsa ongelmiin tarttua. Ja ne ongelmathan, osa niistä, ovat rikoksia - eläinsuojelurikoksia on!
Kaikkea elävää tulisi kohdella kunnioituksella ja nämä ongelmat tehomaataloudessa kertovat muusta. Ne mustaavat myös niiden toimijoiden maineen, jotka huolehtivat eläimistään hyvin. Ja markkinahyöty laiminlyöntien mahdollisesti tuottamista säästöistä tuo kilpailuheikennystä niille, jotka hoitavat asiat viimoisen päälle. Niitäkin tiloja onneksi Suomessa on, jotka tekevät voitavansa, jotta eläimillä olisi hyvä olla!:)
Olen itse erään villisikafarmin kummikansanedustaja ja esimerkiksi sen tilan toiminta tuntuu erittäin hienolta. Eläimet saavat elää lajityypillisesti ja vapaina isolla alueella.
Muuten viikko on mennyt mukavasti. Olin Amigo-koiramme kanssa perjantaina koirakoulussa. Kouluttajana oli yksi Suomen parhaista ja nyt on sitten kova koulu Amilla ja mullakin, jotta saamme nuo pari Amigon ylivilkkaudesta seuraavaa huonoa tapaa kitkettyä...Koulutuksen aikana ei saa halia, ei ottaa viereen sohvalle/sänkyyn eikä antaa Amin antaa innokkaita aamupusujaan...Tuntuu aika tympeältä,mutta eiköhän tämä koulutusjakso mene kuitenkin kunnialla...
Tänään oltiin aamulla metsälenkillä ja luonto oli taas kaunis lumivaipassaan ja Ami sinne tänne hypellessään. Sen verran alkoi meitäkin lapsettamaan, että suojakelillä oli pakko lumiukot saada pystyyn....Niinpä pyörittelimme Antin kanssa muistot metsän siimeksiin...hymyilevä ukko jäi odottamaan seuraavaa paikalle eksyvää lenkkeilijää....
Nyt on sitten sairausloma ohi ja huomenna töihin!Hyvä niin!:)
sunnuntaina, joulukuuta 02, 2007
lauantaina, marraskuuta 24, 2007
Onnea Tehy, muita kuulumisia ja tervetuloa uusi suurempi Hämeenlinna!
Viime viikon pääasia oli ehdottomasi ratkaisun löytyminen ns.Tehy-kiistassa!Hienoa, että sopu löytyi ja palkankorotuksista tulee nyt edes kohtuulliset sairaanhoitajille! Sikäli voi sydämen pohjasta onnitella Tehyä ja tehyläisiä!
Huoltakin ilmassa sopimuksen jäljiltä on mm. osaan palkankorotuksista kytketyn ns. tehokkuusvaateen osalta. Kaikki tietää todella kasvavat palvelutarpeet sosiaali- ja terveystoimessa ja sen kuinka ennen kaikkea ikäihmisten palveluissa, mutta myös muualla on palveluiden laadussa suuria puutteita ensisijaisesti liian vähäisestä henkilömäärästä johtuen.
Tuo tehokkuusvaadehan tarkoittaa pääosin sitä, että tulevina vuosina samalla henkilökunnalla (tai jopa vähennyksinä) tulee hoitaa nykyistä enemmän. Yhtälö on mahdoton inhimillisesti. Toki vaikuttavuutta ja tehokkuuttakin on aina syytä lisätä ja kehittää ja joiltain osin sitä voidaan saavuttaa oikeillakin keinoilla, kuten tietoteknisten mahdollisuuksien kehittymisen ja käyttöön oton myötä ja hallintoa sekä organisointia kehittämällä. Mutta pääosa työstä tehdään käsipareilla, ammattilaisten työpanoksina ja siinä tehokkuusvaatimukset ovat jo usein kohtuuttomat. Tehokuusmittareina käytetään myös usein vääränlaisia mittareita esim. suoritteita eikä laatua.
Olen siis todella huolissani siitä, mitä tuo tehty sopimus oikeasti tarkoittaa. Onko osa siitä mahdoton täyttää? Palveleeko nouseva palkkakaan hoitajien etua, jos samalla tehokkutta ja työtaakkaa kohtuuttomasti entisestään lisätään. Ja mikä on asiakkaan/potilaan näkökulma?
Toinen asia, mikä todella huolestuttaa on se, että kunnat laitetaan ratkaisun maksumiehiksi. Kokoomus koittaa ottaa pisteet toimesta, mutta sehän luisti vastuustaan pitkälti. Valtio ei tullut vastaan palkankorotuksia vastaavina valtionosuuksien korotuksina, vaan tuo 150 miljoonaa, jonka valtio ohjaa vastaa 0,8 %:n palkankorotusta. Nyt kunnissa oikeasti saatetaan joutua jopa vähentämään henkilökuntaa, jotta palkankorotukset saadaan maksettua. Se ei todella ole henkilökunnankaan etu. Lisäksi nostetaan monissa kunnissa kunnallisveroprosenttia.
Lisäksi tuntuu aika kohtuuttomalta se, että liittoon kuulumattomat sairaanhoitajat jätettäisiin korotusten ulkopuolelle, kuten on esitetty.
Kummallista on ollut myös pääministerin kommentit työtaistelua ja käytettyjä keinoja kohtaan. Hänhän viittasi, että vastaavia "pakkolakeja" saatettaisiin käyttää jatkossakin. Ne ovat surullisia viestejä. Näyttää siltä, että ollaan oikeasti ottamassa askelia sopimusyhteiskunnan murentamiselle. Laajat työmarkkinaratkaisut ovat luoneet yhteiskuntakehitykselle vakautta ja turvaa, jonka arvoa ei voine kukaan kiistää.
Koko pakkolakihan oli edellisen viikon perjantaina eduskunnassa äänestyksinä. Ryhmämme äänesti vastaan, kuten jo viime blogissani kuvasin. Halusimme turvata potilasturvallisuuden, mutta näimme sopimusmenettelyn tämänkin tavoitteen kannalta parhaana. Lisäksi esitimme muutoksia lakiin mm. niin että suojelutyöstä tulisi sopia yksimielisesti ja yhteistyössä paikallisen Tehyn osaston kanssa. Kun nämä eivät menneet läpi, esitimme lain hylkäämistä.
Verotuksen osalta salissa oli viime viikolla myös lausumamme, jossa edellytimme kutakuinkin sitä että tulee selvittää ja toteuttaa veroratkaisuja jatkossa, niin että eriarvoisuus ei niillä kasvaisi ja tässä tulee myös omaisuusverotuksen tasaavia vaikutuksia arvioida.
Työasioita olen seuraillut, vaikka en ole vielä itse töihin päässyt. Hinku olisi kyllä jo kova!:) Tuntuu kurjalta, ettei ole voinut jakaa noita mielenkiintoisia asioita eduskunnassa! Tänäänkin olisi ollut SDP:n Hämeen piirikokous Riihimäellä ja kovasti olisi ollut hinku sinne mennä puolueväkeä tapaamaan ja tuomaan näkökantoja esiin! Illalla olisi ollut tradenomi-opiskelijoiden tilaisuudessa puhe ja Antti on parhaillaan iltatilaisuudessa puhumassa...Tällaisia nämä viikonloppumme usein ovat!:)
Maanantaina on Hämeenlinnassa seudun kuntaliitosasia valtuustossa! Silloin päätetään lopullisesti kuntaliitoksesta sekä hallinnon ja palvelujen järjestämisestä kuntien yhdistyessä! Hieno juttu, että ratkaisu on vihdoin tässä vaiheessa! Tämä on varmasti viisas ja tärkeä päätös hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuuden haasteita vastaavasti! Tulee huolehtia siitä, että tärkeimmät lähipalvelut säilyvät jatkossakin entisten pienempien kuntien alueella ja että jokaisen kunnan vahvuudet voidaan säilyttää ja ottaa entistä paremmin käyttöön. Hyvä Renko, Tuulos, Hauho, Lammi, Kalvola ja Hämeenlinna! Olen ylpeä ja iloinen Hämeenlinnan valtuuston varapuheenjohtajana ratkaisusta ja siitä, että seutumme päättäjillä on kaukonäköisyyttä ja rohkeutta lähteä uudistamaan ajan ja tulevaisuuden haasteita vastaavasti seutuamme!
Kuntoillut olen, tallilla touhunnut ja hoivaillut lemmikkejä! Ja kai meillä on kerrankin ollut kodeissa hieman siistimpääkin kuin normaali työkiireissä, jolloin etenkin toinen kotimme on usein hyrskyn myrskyn...Ja kaikki ei mene kyllä Ami-haukunkaan piikkiin,vaikka Antin seinällä on kyllä huoneen taulu: koiramme on syypää tähän kaaokseen....:)
Hämeenlinnasta Tuusulaan ajellessa tänään päätettiin mennä lenkille Usmiin Hyvinkäälle!Tehtiin pitkä lenkki siellä. Oli niin kaunista, kun hento lumivaippa verhosi hiljaisen luonnonympäristön! Amigo-koira juoksi intoa puhkuen ja omakin sielu sekä mieli kyllä lepäsi tuollaisessa ympäristössä! Usmi on kyllä Etelä-Suomen yksi luontokohteiden helmiä!:)
Huoltakin ilmassa sopimuksen jäljiltä on mm. osaan palkankorotuksista kytketyn ns. tehokkuusvaateen osalta. Kaikki tietää todella kasvavat palvelutarpeet sosiaali- ja terveystoimessa ja sen kuinka ennen kaikkea ikäihmisten palveluissa, mutta myös muualla on palveluiden laadussa suuria puutteita ensisijaisesti liian vähäisestä henkilömäärästä johtuen.
Tuo tehokkuusvaadehan tarkoittaa pääosin sitä, että tulevina vuosina samalla henkilökunnalla (tai jopa vähennyksinä) tulee hoitaa nykyistä enemmän. Yhtälö on mahdoton inhimillisesti. Toki vaikuttavuutta ja tehokkuuttakin on aina syytä lisätä ja kehittää ja joiltain osin sitä voidaan saavuttaa oikeillakin keinoilla, kuten tietoteknisten mahdollisuuksien kehittymisen ja käyttöön oton myötä ja hallintoa sekä organisointia kehittämällä. Mutta pääosa työstä tehdään käsipareilla, ammattilaisten työpanoksina ja siinä tehokkuusvaatimukset ovat jo usein kohtuuttomat. Tehokuusmittareina käytetään myös usein vääränlaisia mittareita esim. suoritteita eikä laatua.
Olen siis todella huolissani siitä, mitä tuo tehty sopimus oikeasti tarkoittaa. Onko osa siitä mahdoton täyttää? Palveleeko nouseva palkkakaan hoitajien etua, jos samalla tehokkutta ja työtaakkaa kohtuuttomasti entisestään lisätään. Ja mikä on asiakkaan/potilaan näkökulma?
Toinen asia, mikä todella huolestuttaa on se, että kunnat laitetaan ratkaisun maksumiehiksi. Kokoomus koittaa ottaa pisteet toimesta, mutta sehän luisti vastuustaan pitkälti. Valtio ei tullut vastaan palkankorotuksia vastaavina valtionosuuksien korotuksina, vaan tuo 150 miljoonaa, jonka valtio ohjaa vastaa 0,8 %:n palkankorotusta. Nyt kunnissa oikeasti saatetaan joutua jopa vähentämään henkilökuntaa, jotta palkankorotukset saadaan maksettua. Se ei todella ole henkilökunnankaan etu. Lisäksi nostetaan monissa kunnissa kunnallisveroprosenttia.
Lisäksi tuntuu aika kohtuuttomalta se, että liittoon kuulumattomat sairaanhoitajat jätettäisiin korotusten ulkopuolelle, kuten on esitetty.
Kummallista on ollut myös pääministerin kommentit työtaistelua ja käytettyjä keinoja kohtaan. Hänhän viittasi, että vastaavia "pakkolakeja" saatettaisiin käyttää jatkossakin. Ne ovat surullisia viestejä. Näyttää siltä, että ollaan oikeasti ottamassa askelia sopimusyhteiskunnan murentamiselle. Laajat työmarkkinaratkaisut ovat luoneet yhteiskuntakehitykselle vakautta ja turvaa, jonka arvoa ei voine kukaan kiistää.
Koko pakkolakihan oli edellisen viikon perjantaina eduskunnassa äänestyksinä. Ryhmämme äänesti vastaan, kuten jo viime blogissani kuvasin. Halusimme turvata potilasturvallisuuden, mutta näimme sopimusmenettelyn tämänkin tavoitteen kannalta parhaana. Lisäksi esitimme muutoksia lakiin mm. niin että suojelutyöstä tulisi sopia yksimielisesti ja yhteistyössä paikallisen Tehyn osaston kanssa. Kun nämä eivät menneet läpi, esitimme lain hylkäämistä.
Verotuksen osalta salissa oli viime viikolla myös lausumamme, jossa edellytimme kutakuinkin sitä että tulee selvittää ja toteuttaa veroratkaisuja jatkossa, niin että eriarvoisuus ei niillä kasvaisi ja tässä tulee myös omaisuusverotuksen tasaavia vaikutuksia arvioida.
Työasioita olen seuraillut, vaikka en ole vielä itse töihin päässyt. Hinku olisi kyllä jo kova!:) Tuntuu kurjalta, ettei ole voinut jakaa noita mielenkiintoisia asioita eduskunnassa! Tänäänkin olisi ollut SDP:n Hämeen piirikokous Riihimäellä ja kovasti olisi ollut hinku sinne mennä puolueväkeä tapaamaan ja tuomaan näkökantoja esiin! Illalla olisi ollut tradenomi-opiskelijoiden tilaisuudessa puhe ja Antti on parhaillaan iltatilaisuudessa puhumassa...Tällaisia nämä viikonloppumme usein ovat!:)
Maanantaina on Hämeenlinnassa seudun kuntaliitosasia valtuustossa! Silloin päätetään lopullisesti kuntaliitoksesta sekä hallinnon ja palvelujen järjestämisestä kuntien yhdistyessä! Hieno juttu, että ratkaisu on vihdoin tässä vaiheessa! Tämä on varmasti viisas ja tärkeä päätös hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuuden haasteita vastaavasti! Tulee huolehtia siitä, että tärkeimmät lähipalvelut säilyvät jatkossakin entisten pienempien kuntien alueella ja että jokaisen kunnan vahvuudet voidaan säilyttää ja ottaa entistä paremmin käyttöön. Hyvä Renko, Tuulos, Hauho, Lammi, Kalvola ja Hämeenlinna! Olen ylpeä ja iloinen Hämeenlinnan valtuuston varapuheenjohtajana ratkaisusta ja siitä, että seutumme päättäjillä on kaukonäköisyyttä ja rohkeutta lähteä uudistamaan ajan ja tulevaisuuden haasteita vastaavasti seutuamme!
Kuntoillut olen, tallilla touhunnut ja hoivaillut lemmikkejä! Ja kai meillä on kerrankin ollut kodeissa hieman siistimpääkin kuin normaali työkiireissä, jolloin etenkin toinen kotimme on usein hyrskyn myrskyn...Ja kaikki ei mene kyllä Ami-haukunkaan piikkiin,vaikka Antin seinällä on kyllä huoneen taulu: koiramme on syypää tähän kaaokseen....:)
Hämeenlinnasta Tuusulaan ajellessa tänään päätettiin mennä lenkille Usmiin Hyvinkäälle!Tehtiin pitkä lenkki siellä. Oli niin kaunista, kun hento lumivaippa verhosi hiljaisen luonnonympäristön! Amigo-koira juoksi intoa puhkuen ja omakin sielu sekä mieli kyllä lepäsi tuollaisessa ympäristössä! Usmi on kyllä Etelä-Suomen yksi luontokohteiden helmiä!:)
torstaina, marraskuuta 15, 2007
TEHY-LAKI ja kuulumisia
Isovanhempiemme hautajaiset menivät viime viikolla. Jokelan tapahtumia jaettiin mm. Tuusulassa jumalanpalveluksessa. Käytiin myös Jokelan nuorisotalolla ja koululla eilen. Antti on ollut aika vahvasti tässä mukana tuusulaisena kansanedustajana, mitä pidän hyvänä. On tärkeä olla läsnä ja jakaa yhteisöllistä surua.
Työasioissa Tehy-laki on nyt ollut päällimmäinen asia. Väärällä tavalla koitetaan asiaa ratkaista. Puolueeni teki lakiin monia muutosesityksiä, jotka hallitus äänesti nurin maanantaina. Huomenna perjantaina laki on lopullisessa päätöksessä. Olemme painottaneet koko ajan sopimista parhaana tapana hoitaa asia ja myös sitä, että valtion tulisi osallistua talkoisiin taloudellisesti suuremmilla panostuksilla. Lakiin vaadimme muutoksia mm. siten että suojelutyöhön määrättäessä tulisi sopia yhteistyössä yksimielisesti Tehyn paikallisosaston kanssa ratkaisusta. Uhkasakko, joka sisältyy lakiin, on myös kansainvälisten sopimusten vastainen, ja sitä vastaan olimme ja esitimme muutamia muita tarkentavia korjauksia.
Ehdottomasti ihmisten henki ja terveys sekä kipeimmin apua tarvitsevien asiat tulee turvata, mutta pakkolakia emme näe parhaana keinona tähän, vaan sopimista. Tuntuu kurjalta,että sairaanhoitajia on tässä jopa syyllistetty. En todella usko, että heidän työmoraalillaan ketään jätettäisiin heitteille. Asiat tulisi heidän kanssa neuvotellen ratkaista kaikissa tilanteissa silloinki, jos joukkoirtisanomiset konkretisoituisivat. Nyt tulisi kuitenkin kaikki voimavarat käyttää tilanteen ratkaisemiseen olemassa olevin keinoin. Hallituksen tulisi tulla vastaan sairaanhoitajia. Kun hallitus meni alun alkujaan tällä tavoin puuttumaan työmarkkinaratkaisuun ja palkka-asioihin, tulee sen kantaa vastuu loppuun asti. Sairaanhoitajilla toden totta on täysi oikeus vaatia lisää palkkaa ja lupausten lunastamista. Kyllä sähköpostit ovat käyneetkin kuumina, kun hoitajat ovat olleet todella pahoillaan tällaisen pakkolain valmistelusta.
Täysistunnossa oli myös toimeentulotuen ns. sosiaalitakuu käsittelyssä, missä esitetään "aikaraja" toimeentulotuen myöntämiselle, mikä onkin hyvä asia. Meidän ryhmä olisi esittänyt hallitusta lyhyempää aikaa oikeusasiamiehenkin ratkaisuihin vedoten, viikkoa eli 5 arkipäivää. Laki on hyvä,mutta huoltakin näen ilmassa, ettei taas edelle mene nyt lain vaatima toimeentulotuki, kun muulle sosiaalityölle ja palvelulle ei ole aikarajoja. Kun resurssit ovat niukat voi pahimmillaan tämä olla pois varsinaisesta sosiaalityöstä. Sanktioita laki ei sisällä myöskään ja ensisijaisesti tulisi nostaa ensisijaisten etuuksien tasoa, jottei toimeentulotukea tarvitsisi taloudellisesti niin moni!
Tän viikon oon siis ollut vielä sairauslomalla. Töihin ois tehnyt kyllä mieli, kun olisi ollut tämä Tehy-laki ja muutenkin vierasryhmiä useita eduskunnassa jne. Niin ja olisi ollut puheita omaiset mielenterveystuen juhlassa, Sosiaalialan korkeastikoulutettujen opiskelijajärjestön Tason juhlassa sekä ihanan Marjaana Koskivuoren näyttelyn avajaisissa...mutta ei mahda nyt mitään...
Oon nähnyt ystäviä, liikkunut ja hoivaillut lemmikkejä. Perjantaina olisi yhden ystäväni miehen levynjulkistamisbileet Helsingissä! Hieno juttu,että ovat päässeet levyttämään ja levy kaupoissa saatavilla. Meininkiä ei siltä bändiltä ainakaan puutu! Joissakin illanistujaisissa bändiläiset ovat innostuneet laulamaan karaokea ja mä oon ollut ihan haltioissani!
Se on vähän eri kuin meikäläisen epävireinen hoilotus, jota en kyllä juuri harrastelekaan, paitsi tosinaan Antin riemuksi kotona. Täytyy myöntää, että työväenlaulutkin menee usein suun liikuttemisessa ja aivan hiljaisessa laulannassa, vaikka tunnelmassa täysiä oon mukana!
Tanssista sen sijaan tykkään paljon, opiskeluaikana joku bändi pyysi mua kerran taustatanssijakseen...no. en kyllä mennyt ja en mä kyl oikeestaan osaa kauheesti tanssiakaan, mutta tanssahtelen ilolla ja innolla sekä eläydyn täysillä! Niin, tanssia mä "harrastan" kyllä vielä laulua enemmän kotioloissakin, hyvällä päällä ollessani tanssahtelen mennen tullen..
Lattarit on intohimoni....Tanssilattialle on pakko päästä, kun lattarimusiikkia tulee. Salsaa mä aikoinani vähän aikaa oon ihan oikeastikin harjoitellut Etelä-Amerikassa ollessani. Pari vuotta siten Hämeenlinnassa oli myös leikkimielinen paikallinen tanssii "julkkisten" kanssa-kisa, jossa päästiin treenaan sambaa - se oli ihanaa, mutta niin vaikeaa...Opettajani oli kovilla varmasti kanssani enkä mä kauheasti tainnut oppiakaan siinä viidessä tunnissa, mutta hauskaa oli ja yritys oli ainakin kova!
Pakkaset on alkaneet...Olin aivan jäässä tänään tallilla, kun kävin ratsastamassa. Tiet on ihan kivikovia, ettei oikein voi hevosella kauheasti niillä ravailla/laukkaillakaan,mutta se on aina tämä vuodenaika...
Työasioissa Tehy-laki on nyt ollut päällimmäinen asia. Väärällä tavalla koitetaan asiaa ratkaista. Puolueeni teki lakiin monia muutosesityksiä, jotka hallitus äänesti nurin maanantaina. Huomenna perjantaina laki on lopullisessa päätöksessä. Olemme painottaneet koko ajan sopimista parhaana tapana hoitaa asia ja myös sitä, että valtion tulisi osallistua talkoisiin taloudellisesti suuremmilla panostuksilla. Lakiin vaadimme muutoksia mm. siten että suojelutyöhön määrättäessä tulisi sopia yhteistyössä yksimielisesti Tehyn paikallisosaston kanssa ratkaisusta. Uhkasakko, joka sisältyy lakiin, on myös kansainvälisten sopimusten vastainen, ja sitä vastaan olimme ja esitimme muutamia muita tarkentavia korjauksia.
Ehdottomasti ihmisten henki ja terveys sekä kipeimmin apua tarvitsevien asiat tulee turvata, mutta pakkolakia emme näe parhaana keinona tähän, vaan sopimista. Tuntuu kurjalta,että sairaanhoitajia on tässä jopa syyllistetty. En todella usko, että heidän työmoraalillaan ketään jätettäisiin heitteille. Asiat tulisi heidän kanssa neuvotellen ratkaista kaikissa tilanteissa silloinki, jos joukkoirtisanomiset konkretisoituisivat. Nyt tulisi kuitenkin kaikki voimavarat käyttää tilanteen ratkaisemiseen olemassa olevin keinoin. Hallituksen tulisi tulla vastaan sairaanhoitajia. Kun hallitus meni alun alkujaan tällä tavoin puuttumaan työmarkkinaratkaisuun ja palkka-asioihin, tulee sen kantaa vastuu loppuun asti. Sairaanhoitajilla toden totta on täysi oikeus vaatia lisää palkkaa ja lupausten lunastamista. Kyllä sähköpostit ovat käyneetkin kuumina, kun hoitajat ovat olleet todella pahoillaan tällaisen pakkolain valmistelusta.
Täysistunnossa oli myös toimeentulotuen ns. sosiaalitakuu käsittelyssä, missä esitetään "aikaraja" toimeentulotuen myöntämiselle, mikä onkin hyvä asia. Meidän ryhmä olisi esittänyt hallitusta lyhyempää aikaa oikeusasiamiehenkin ratkaisuihin vedoten, viikkoa eli 5 arkipäivää. Laki on hyvä,mutta huoltakin näen ilmassa, ettei taas edelle mene nyt lain vaatima toimeentulotuki, kun muulle sosiaalityölle ja palvelulle ei ole aikarajoja. Kun resurssit ovat niukat voi pahimmillaan tämä olla pois varsinaisesta sosiaalityöstä. Sanktioita laki ei sisällä myöskään ja ensisijaisesti tulisi nostaa ensisijaisten etuuksien tasoa, jottei toimeentulotukea tarvitsisi taloudellisesti niin moni!
Tän viikon oon siis ollut vielä sairauslomalla. Töihin ois tehnyt kyllä mieli, kun olisi ollut tämä Tehy-laki ja muutenkin vierasryhmiä useita eduskunnassa jne. Niin ja olisi ollut puheita omaiset mielenterveystuen juhlassa, Sosiaalialan korkeastikoulutettujen opiskelijajärjestön Tason juhlassa sekä ihanan Marjaana Koskivuoren näyttelyn avajaisissa...mutta ei mahda nyt mitään...
Oon nähnyt ystäviä, liikkunut ja hoivaillut lemmikkejä. Perjantaina olisi yhden ystäväni miehen levynjulkistamisbileet Helsingissä! Hieno juttu,että ovat päässeet levyttämään ja levy kaupoissa saatavilla. Meininkiä ei siltä bändiltä ainakaan puutu! Joissakin illanistujaisissa bändiläiset ovat innostuneet laulamaan karaokea ja mä oon ollut ihan haltioissani!
Se on vähän eri kuin meikäläisen epävireinen hoilotus, jota en kyllä juuri harrastelekaan, paitsi tosinaan Antin riemuksi kotona. Täytyy myöntää, että työväenlaulutkin menee usein suun liikuttemisessa ja aivan hiljaisessa laulannassa, vaikka tunnelmassa täysiä oon mukana!
Tanssista sen sijaan tykkään paljon, opiskeluaikana joku bändi pyysi mua kerran taustatanssijakseen...no. en kyllä mennyt ja en mä kyl oikeestaan osaa kauheesti tanssiakaan, mutta tanssahtelen ilolla ja innolla sekä eläydyn täysillä! Niin, tanssia mä "harrastan" kyllä vielä laulua enemmän kotioloissakin, hyvällä päällä ollessani tanssahtelen mennen tullen..
Lattarit on intohimoni....Tanssilattialle on pakko päästä, kun lattarimusiikkia tulee. Salsaa mä aikoinani vähän aikaa oon ihan oikeastikin harjoitellut Etelä-Amerikassa ollessani. Pari vuotta siten Hämeenlinnassa oli myös leikkimielinen paikallinen tanssii "julkkisten" kanssa-kisa, jossa päästiin treenaan sambaa - se oli ihanaa, mutta niin vaikeaa...Opettajani oli kovilla varmasti kanssani enkä mä kauheasti tainnut oppiakaan siinä viidessä tunnissa, mutta hauskaa oli ja yritys oli ainakin kova!
Pakkaset on alkaneet...Olin aivan jäässä tänään tallilla, kun kävin ratsastamassa. Tiet on ihan kivikovia, ettei oikein voi hevosella kauheasti niillä ravailla/laukkaillakaan,mutta se on aina tämä vuodenaika...
keskiviikkona, marraskuuta 07, 2007
Tuusulan kouluvälikohtaus ja ilmastonmuutos
Tänään on suuri surun päivä täällä toisessa ”kotikunnassani” Tuusulassa Jokelan kouluampumavälikohtauksen vuoksi... Haluan sydämeni pohjasta osoittaa suruvalitteluni kaikille, joita tapahtuma henkilökohtaisesti koskee. Tapahtuma oli todella traaginen ja aiheuttaa syvää surua, pelkoa ja turvattomuutta koko maassamme.
Nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen pitäisi ottaa yhteiskunnassa vakavammin. Tulisi todella vahvistaa herkkyyttä nähdä ihmisten hätä yhteiskunnassa. Esimerkiksi oppilashuollollisiin toimenpiteisiin, nuorisotyöhön ja moniin lasten ja nuorten ennalta ehkäiseviin toimiin tulisi satsata nykyistä enemmän. Koulukiusaamista pidän erityisen huolestuttavana ja siihen puuttumisen tehostamista välttämättömänä. Myös ampuma-aseiden hallussa pitoon annettavien lupien yhteydessä voitaisiin entistä vahvemmin tarkastaa henkilön psyykkiset tekijät. Myös nettipalstojen valvontaa tulisi vahvistaa. On surullista, että usein esimerkit erilaisille kauheille tapahtumille ammennetaan maailman tapahtumista tai erityyppisestä väkivaltaviihteestä. Väkivaltaisen aineiston osalta tulisi olla rajoituksia. Väkivaltaviihteestä ei aiheudu kenellekään mitään hyvää. Mielestäni väkivaltaviihteen kiellot ovat tarpeen. Ensisijaisesti tämän kauhean tapahtuman kaltaisia tapahtumia voidaan kuitenkin välttää ihmisten hyvinvointiin satsaamalla sekä syrjäytymisen ehkäisyllä.
Jos ihmisten hyvinvointiin, pahoinvoinnin ehkäisyyn, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja köyhyyden poistoon ei satsata riittävästi on yhteiskuntarauha vaarassa rikkoutua. Nyt jo Suomessa alkaa olla merkkejä koventuvasta väkivallasta, rikollisuuden kasvusta ja eriarvoisuuden lisääntymisestä. Nämä linkittyvät toisiinsa. Jos annetaan tälle periksi, tarvitaan kohta suojamuurit rikkaiden talojen ympärille ja turvapalveluja kasvavasti, turvattomuus lisääntyy - syntyy yhteiskunta, jossa ei ole kenenkään hyvä elää. Hyvinvointiyhteiskunnasta tulee pitää kiinni ja kehittää sitä ennen kaikkea ihmisten ja ajan tarpeita vastaavaksi!
Tänään tuntuu vaikealta puhua muista teemoista, kun traaginen asia koskettaa niin monia ja oikeastaan koko yhteiskuntaamme hyvin rajusti. Tulee huolehtia, että kaikki tarvitsevat saavat riittävää kriisi - ja terapia-apua tapahtuman käsittelyyn. Koitetaan tukea myös toinen toisiamme - surun kokevia mahdollisimman hyvin.
-----------
Ehkä kuitenkin vähän toisestakin teemasta. Eduskunnassa oli tänään erittäin tärkeä keskustelu ilmastonmuutoksesta. Olin niin tosi harmissani, etten voinut olla töissä, kun tuo on yksi niistä omista painopisteistä ja tärkeimmistä asioista, joista olisin ehdottomasti halunnut olla puhumassa!
Ilmastonmuutos on todella maailman suurin ympäristöuhka, mutta myös suurimpia turvallisuusuhkia maailmassa. Toivon Suomen olevan aktiivinen tulevassa Balin ilmastokokouksessa. Tarvitaan yhä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä ,jotta saadaan tuloksia aikaan. Mukaan ilmastotalkoisiin tulee saada nykyistä vahvemmin USA, Kiina, Aasian maat, mutta yhä vahvemmin myös kehitysmaat. Kehitysmaiden tarpeet tulisi huomioida myös vahvemmin. Esimerkiksi kansainvälisen ympäristörahaston GEF:n erityisen ilmastorahaston mahdollisuudet auttaa köyhimpiä maita ilmastonmuutosten hillinnässä, sopeutumisessa ja seurauksiin vastaamisessa on todella riittämättömät. Kehitysyhteistyössä tulee tähän panostaa, mutta etsiä myös muita keinoja vahvistaa tätä kehitysmaiden auttamista. Ilmastonmuutos on todella eriarvoistava, koska sen seuraukset koskettavat köyhimpiä maita kaikista rajuimmin, vaikka me kulutamme henkilöä kohti länsimaissa kaikista eniten. Kioton sopimuksen jatko on tärkeää, löytää yhteisymmärryksessä kansainvälisiä sitovia päästövähennystavoitteita.
Kotimaassa tarvitaan ennen kaikkea energian säästöä ja mm. energiatehokkuuden parantamista, ympäristöteknologiaan panostamista, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä, joukkoliikenteeseen satsaamista, ekologista yhdyskuntasuunnittelua ja rakennetta (mm. joukkoliikenteeseen vahvemman tukeutumisen mahdollistamiseksi), ympäristötietouden lisäämistä, mutta tarvitaan myös ekologista verouudistusta.
Tarvitaan myös epämiellyttävien totuuksien ääneen sanomista mm. siitä, että koko ajan kasvavalle kerskakulutukselle tulee laittaa rajat. Myös ympäristöverot tulee nähdä välttämättömänä. Ne tulisi kuitenkin toteuttaa mahdollisimman sosiaalisesti oikeudenmukaisesti mm. siten että köyhimmille voitaisiin niiden vaikutukset huomioida sosiaaliturvassa ja tarjota mm. vaihtoehtoisia mahdollisuuksia esim. mahdollisuuksia yhä edullisempaan joukkoliikenteeseen.
Ilmastoasia tulee todella ottaa vakavasti ja sinänsä tämä ilmastokeskustelu oli tärkeä. Mutta pelkät puheethan eivät riitä, vaan tarvitaan todellisia monenlaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi! Myös ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi tarvitaan monia toimia, sillä ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan, vaikka kaikki päästöt voitaisiin nyt pysäyttää. Ennen kaikkea tulee kuitenkin satsata hillintään, jotta ilmastonmuutoksen seuraukset voitaisiin pitää mahdollisimman vähäisinä ja hallittavina, jotta elämän edellytykset ja lasten sekä lastenlastemme hyvä elämä voidaan turvata.
Nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen pitäisi ottaa yhteiskunnassa vakavammin. Tulisi todella vahvistaa herkkyyttä nähdä ihmisten hätä yhteiskunnassa. Esimerkiksi oppilashuollollisiin toimenpiteisiin, nuorisotyöhön ja moniin lasten ja nuorten ennalta ehkäiseviin toimiin tulisi satsata nykyistä enemmän. Koulukiusaamista pidän erityisen huolestuttavana ja siihen puuttumisen tehostamista välttämättömänä. Myös ampuma-aseiden hallussa pitoon annettavien lupien yhteydessä voitaisiin entistä vahvemmin tarkastaa henkilön psyykkiset tekijät. Myös nettipalstojen valvontaa tulisi vahvistaa. On surullista, että usein esimerkit erilaisille kauheille tapahtumille ammennetaan maailman tapahtumista tai erityyppisestä väkivaltaviihteestä. Väkivaltaisen aineiston osalta tulisi olla rajoituksia. Väkivaltaviihteestä ei aiheudu kenellekään mitään hyvää. Mielestäni väkivaltaviihteen kiellot ovat tarpeen. Ensisijaisesti tämän kauhean tapahtuman kaltaisia tapahtumia voidaan kuitenkin välttää ihmisten hyvinvointiin satsaamalla sekä syrjäytymisen ehkäisyllä.
Jos ihmisten hyvinvointiin, pahoinvoinnin ehkäisyyn, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja köyhyyden poistoon ei satsata riittävästi on yhteiskuntarauha vaarassa rikkoutua. Nyt jo Suomessa alkaa olla merkkejä koventuvasta väkivallasta, rikollisuuden kasvusta ja eriarvoisuuden lisääntymisestä. Nämä linkittyvät toisiinsa. Jos annetaan tälle periksi, tarvitaan kohta suojamuurit rikkaiden talojen ympärille ja turvapalveluja kasvavasti, turvattomuus lisääntyy - syntyy yhteiskunta, jossa ei ole kenenkään hyvä elää. Hyvinvointiyhteiskunnasta tulee pitää kiinni ja kehittää sitä ennen kaikkea ihmisten ja ajan tarpeita vastaavaksi!
Tänään tuntuu vaikealta puhua muista teemoista, kun traaginen asia koskettaa niin monia ja oikeastaan koko yhteiskuntaamme hyvin rajusti. Tulee huolehtia, että kaikki tarvitsevat saavat riittävää kriisi - ja terapia-apua tapahtuman käsittelyyn. Koitetaan tukea myös toinen toisiamme - surun kokevia mahdollisimman hyvin.
-----------
Ehkä kuitenkin vähän toisestakin teemasta. Eduskunnassa oli tänään erittäin tärkeä keskustelu ilmastonmuutoksesta. Olin niin tosi harmissani, etten voinut olla töissä, kun tuo on yksi niistä omista painopisteistä ja tärkeimmistä asioista, joista olisin ehdottomasti halunnut olla puhumassa!
Ilmastonmuutos on todella maailman suurin ympäristöuhka, mutta myös suurimpia turvallisuusuhkia maailmassa. Toivon Suomen olevan aktiivinen tulevassa Balin ilmastokokouksessa. Tarvitaan yhä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä ,jotta saadaan tuloksia aikaan. Mukaan ilmastotalkoisiin tulee saada nykyistä vahvemmin USA, Kiina, Aasian maat, mutta yhä vahvemmin myös kehitysmaat. Kehitysmaiden tarpeet tulisi huomioida myös vahvemmin. Esimerkiksi kansainvälisen ympäristörahaston GEF:n erityisen ilmastorahaston mahdollisuudet auttaa köyhimpiä maita ilmastonmuutosten hillinnässä, sopeutumisessa ja seurauksiin vastaamisessa on todella riittämättömät. Kehitysyhteistyössä tulee tähän panostaa, mutta etsiä myös muita keinoja vahvistaa tätä kehitysmaiden auttamista. Ilmastonmuutos on todella eriarvoistava, koska sen seuraukset koskettavat köyhimpiä maita kaikista rajuimmin, vaikka me kulutamme henkilöä kohti länsimaissa kaikista eniten. Kioton sopimuksen jatko on tärkeää, löytää yhteisymmärryksessä kansainvälisiä sitovia päästövähennystavoitteita.
Kotimaassa tarvitaan ennen kaikkea energian säästöä ja mm. energiatehokkuuden parantamista, ympäristöteknologiaan panostamista, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä, joukkoliikenteeseen satsaamista, ekologista yhdyskuntasuunnittelua ja rakennetta (mm. joukkoliikenteeseen vahvemman tukeutumisen mahdollistamiseksi), ympäristötietouden lisäämistä, mutta tarvitaan myös ekologista verouudistusta.
Tarvitaan myös epämiellyttävien totuuksien ääneen sanomista mm. siitä, että koko ajan kasvavalle kerskakulutukselle tulee laittaa rajat. Myös ympäristöverot tulee nähdä välttämättömänä. Ne tulisi kuitenkin toteuttaa mahdollisimman sosiaalisesti oikeudenmukaisesti mm. siten että köyhimmille voitaisiin niiden vaikutukset huomioida sosiaaliturvassa ja tarjota mm. vaihtoehtoisia mahdollisuuksia esim. mahdollisuuksia yhä edullisempaan joukkoliikenteeseen.
Ilmastoasia tulee todella ottaa vakavasti ja sinänsä tämä ilmastokeskustelu oli tärkeä. Mutta pelkät puheethan eivät riitä, vaan tarvitaan todellisia monenlaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi! Myös ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi tarvitaan monia toimia, sillä ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan, vaikka kaikki päästöt voitaisiin nyt pysäyttää. Ennen kaikkea tulee kuitenkin satsata hillintään, jotta ilmastonmuutoksen seuraukset voitaisiin pitää mahdollisimman vähäisinä ja hallittavina, jotta elämän edellytykset ja lasten sekä lastenlastemme hyvä elämä voidaan turvata.
sunnuntaina, marraskuuta 04, 2007
Viikkojen 43 ja 44 kuulumisia
Viime viikko oli eduskunnasta istuntovapaaviikko, joten mekin oltiin viikko reissun päällä. Tai niin eihän mulla olisi ollut tässä vapaata, kun olin buukannut itseäni sinne tänne puhumaan aiemmin, mutta menneen sairausloman aikana lääkäri laittoi raivaamaan tämän viikon vapaaksi. Tekipäs kyllä oikeasti hyvää irtautua arjen ja työn kiireistä viikoksi! Tosin meidän tuurilla aurinko pysyi kyllä pilven takana koko viikon Teneriffalla....Mutta tulipa liikuttua, pelattua tennistä ja käytyä kunttiksella, syötyä hyvin jne.
Ja tulipa luettua lomalla kirja suomalaisesta köyhyyden arkikokemuksista ja tuli niin entisten asiakkaiden elämäntarinat mieleen sosiaalitoimistosta. Työt tulevat meillä toki aina mukaan lomillekin. Nytkin tein puhetta ja Antilla oli hässäkkää Ylen luottamustehtävänsä kautta musiikkitaloasiassa.
Edellinen viikko töissä olikin vauhtia, isossa salissa oli mm. EU:n Lissabonin sopimus (uudistussopimus) esillä ja muu EU-politiikka sekä EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Itämeriyhteistyö toisena päivänä.
Itämeri-keskustelussa oli ympäristönäkökohdat vahvasti esillä, mikä oli hyvä asia. Itse peräänkuulutin mm. PSSA (erityisen herkkä merialue)-statuksen mahdollistamia tiukempien turvamääreiden asettamista ja maatalouden päästöjen hillitsemistä ja saamista kuriin. Tuo PSSA-status oli isojen vääntöjen takana ja nähtiin suurena saavutuksena meriliikenteen riskien vähentämiseksi, mutta saavutukset ovat olleet varsin vähäisiä. Esim. Suomelle muutamat tähän asti asetetut turvamääreet eivät ole tuoneet mitään uutta käytänteihin. Eiköhän olisi Suomen aika asettaa uusia turvamääre-ehdotuksia mm. suurten vaarallista lastia sisältävien laivojen saattohinauspakosta ahtaisiin satamiin, luotsipakosta, ohjaus-ja valvontajärjestelmän laajentamiseksi koko Itämeren alueelle tai likavesien (vessavedet) laskukiellosta.
Tosi kumma näytelmä on ollut tuo maatalouden 141-tuen liittämistoiveet vahvasti uudistussopimuksen hyväksymiseen. Kyse kun on todella kahdesta täysin eri asiasta, jotka etenee omaa rataansa. Ihmettelen kyllä, että jotkut ihan viisaat ja vakavasti otettavatkin poliitikot ovat esittäneet näiden koplaamista yhteen. 141-ratkaisu on tietysti maatalouden kannalta äärimmäisen tärkeää, mutta ei kai sen varjolla muuta EU:n kehittämistä pidä tyssätä, kun vihdoin EU:ssa on saatu sopimus ratkaisuvaiheeseen.
No, keskustelua on käyty kyllä siitä, onko Suomen asema EU:ssa heikentynyt viime aikoina. Ja täytyy sanoa, että jotenkin tuntuu siltä, että yhtä vahvaa noteerausta ja EU-linjaa ei nykyhallituksella ja pääministerillä ole ollut kuin esimerkiksi Lipposen aikana Suomella oli. Tuo 141-tuen nyt kai pitikin olla määräaikainen, mutta toki Suomen täytyy tehdä voitavansa kansallisen edun eteen ja kysymyksen ratkaisemiseksi mahdollisimman hyvin. Onhan se aivan mahdoton ajatus, että 142-tukialueen Pohjois- ja Itä-Suomessa maatalous olisi tukiratkaisuin kannattavampaa kuin Etelä-Suomessa. Aikamoiselta hullutukselta kuulosti myös tämä Ahvenanmaan esitys Suomesta viinimaana.
Tietysti maataloudessakin tämä rakennemuutos on ja on ollut aika rankkaa. Yksittäisten toimijoiden ja perheiden asema täytyy näissä ratkaisuissa pystyä turvaamaan. Esimerkiksi meillä Hämeessä sokeriratkaisut kirpaisevat monia. Itse olen muuten aikoinani "ajanut" leikkimielisen sokerijuurikkaan nostokoneen "ajokortin" renkolaisten sokerijuurikkaan viljelijöiden kanssa. Lupasivat silloin duunia nostokoneen kuljettajana, jos joskus tipun tai jään pois eduskunnasta...:)
No, teollisuuden rakennemuutos kohtelee aivan samalla lailla taas työväkeä. Suunnitelmat Tervakosken paperitehtaan henkilöstövähennyksistä huolettavat täällä Hämeessäkin, puhumattakaan valtakunnallisista Stora Enson Kymen ratkaisuista. Kuinka käy niiden työntekijöiden perheineen? Inhimillisesti kovia tragedioita.
Muutenkin yksioikoinen irtisanomissuunnitelma tuntuu kummalta, kun neuvotellen pitäisi paremminkin saada ratkaisuja asioihin mm. tässä Tervakosken tapauksessa. Oikeutettuja kysymyksiä on myös kuinka käy muiden työntekijöiden työssä jaksamisen ja työturvallisuuden? Tai alueen elinvoimaisuuden?
Muutos- ja murrosvaiheen eläminen on monelle kovaa yhteiskunnassa. Tukitoimia perheiden auttamiseksi tarvitaan ja lyhytnäköisen voiton tavoittelun sijaan laatua työelämään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa "väänsimme" valtionosuusprosentteja koskevaa asiaa ja vastalauseemme jätimme prosenttien pitämisellä entisellään kuntien hyväksi. Samoin toimeentulotuen ns. sosiaalitakuu on ollut käsittelyssä. Siitä päätökset tulevat ensi viikolla valiokunnassa. Salissa oli viime viikolla myös yksi oma lakialoitteenikin opintuen tulorajojen lievennyksen liittyen. Nyt, kun hallitus aikoo tulorajoja opiskelijoiden näkökulmasta perustellusti lieventää, olisi syytä samassa yhteydessä korjata erityisen tiukka käytäntö työharjoittelun aikaisia tuloja kohtaan poistaa. Toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa, joissa on pakollisia työssä oppimisjaksoja, on ollut outo käytäntö, että vuositulotarkastelun lisäksi on ollut erillinen kuukausikohtainen leikkuri. Tämän poisto ei maksaisi yhteiskunnalle myöskään kohtuuttomasti, mutta lisäisi tasa-arvoa opiskelijoiden kesken ja muutenkin kohtuullisuutta.
-----
Viime päivinä minua on jotenkin suututtanut monet politiikan nurjat puolet. Kauhea kilpailu, selkään puukotus jne. mutta ennen kaikkea poliittinen epärehellisyys, jota jonkin verran on. Oli nyt kyse vaikkapa tuosta 141-tuen kytkemisestä uudistussopimukseen. Eihän siinä olisi mitään tolkkua, mutta sitä esitetään, jotta saadaan populistisia irtopisteitä niiden keskuudessa, jotka eivät tunne sopimuksen luonnetta ja sisältöä. Tai sairaanhoitajille annetut katteettomat lupaukset? Ja ylipäätänsä lupaukset, joita vaaleissa annetaan, vaikka tiedetään (pitäisi tietää) niiden mahdottomuus. Mutta niitä annetaan vain kannatuksen kasvun toivossa.
Viimekin vaaleissa esimerkiksi esillä oli toive eläkkeiden indeksin muuttamisesta ns. taitetusta puoliväli-indeksiin. Niin monessa paneelissa niin moni nykyisistä edustajista sen lupasi. Tuntui silloin pahalta olla se, joka sanoi ettei siihen ole valitettavasti mahdollisuutta eläkeläisten määrän kasvaessa huomattavasti eikä se myöskään auta parhaalla tavalla köyhimpiä eläkeläisiä, vaikka muuten oikean suuntainen tavoite olisikin. Monet muut lupasivat. Muistaakohan kansalaiset sen nyt, kun eläkeläisten indeksi ei muutu?
Niin ja viime vaaleissakin peli oli aika raakaa. Itseäkin kovasti oltiin tiputtamassa ja ihan posketonta tapaakin jotkut käyttivät. Eiköhän olisi parempi tapa nostaa omat teemat ja vahvuudet esiin eikä lyödä muita. Valitettavasti on jonkin verran tällaisiakin ihmisiä politiikassa, jotka koettavat muita lyömällä nousta itse. Pitkällä juoksulla en usko sen kuitenkaan kantavan ja ainakin se tappaa politiikasta ilon.
Niin ja vielä oma lukunsa on se, että politiikassa nousee liian usein johdon liepeilijät eivätkä aina eniten ääniä saaneet ja ehkä asiantuntemukseltaan parhaat. Sen sijaan saatetaan nostaa jotakin, joka on tullut politiikkaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan paljon myöhemmin ja jonka kyky hoitaa asioita on aivan toisenmoinen ja koulutuskaan ei aina kohdallaan. Asia koskee kaikkia puolueita. Tällaisia kokemuksia nyt, kun on katsellut politiikkaa pienen välimatkan päästä tuon lomani aikana. Itseäni kyllä koen kohdellun tältä osin varsin hyvin.
-------------
Meillä on ollut nyt monenlaista perhepiirissä Antin kanssa. Miten asiat aina kasaantuvatkin. Antin pappa nukkui ensin pois ja siitä kolmen päivän päästä minun isoäitinikin. Tammikuussa edessä olleet 100-vuotisjuhlat jäivät siis Vilma Vilhelmiinan osalta juhlimatta. Hyvin iäkkäiden ihmisten osalta kuolema on luonnollista, mutta kyllähän se aina surun tuo ja tyhjän kolon, kun yksi tai tässä kaksi tärkeää ja rakasta ihmistä on vähemmän. Molemmille kuolema oli kuitenkin monella tavalla varmasti helpotuskin. Onhan tämä vain jotenkin surkuhupaisaakin, että me ollaan Antin kanssa niin samanlaisia, aina kaikki tapahtuu samaan aikaan, nyt isovanhempien kuolematkin. Hautajaisetkin on muuten samana päivänä ensi perjantaina.
Ja tulipa luettua lomalla kirja suomalaisesta köyhyyden arkikokemuksista ja tuli niin entisten asiakkaiden elämäntarinat mieleen sosiaalitoimistosta. Työt tulevat meillä toki aina mukaan lomillekin. Nytkin tein puhetta ja Antilla oli hässäkkää Ylen luottamustehtävänsä kautta musiikkitaloasiassa.
Edellinen viikko töissä olikin vauhtia, isossa salissa oli mm. EU:n Lissabonin sopimus (uudistussopimus) esillä ja muu EU-politiikka sekä EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Itämeriyhteistyö toisena päivänä.
Itämeri-keskustelussa oli ympäristönäkökohdat vahvasti esillä, mikä oli hyvä asia. Itse peräänkuulutin mm. PSSA (erityisen herkkä merialue)-statuksen mahdollistamia tiukempien turvamääreiden asettamista ja maatalouden päästöjen hillitsemistä ja saamista kuriin. Tuo PSSA-status oli isojen vääntöjen takana ja nähtiin suurena saavutuksena meriliikenteen riskien vähentämiseksi, mutta saavutukset ovat olleet varsin vähäisiä. Esim. Suomelle muutamat tähän asti asetetut turvamääreet eivät ole tuoneet mitään uutta käytänteihin. Eiköhän olisi Suomen aika asettaa uusia turvamääre-ehdotuksia mm. suurten vaarallista lastia sisältävien laivojen saattohinauspakosta ahtaisiin satamiin, luotsipakosta, ohjaus-ja valvontajärjestelmän laajentamiseksi koko Itämeren alueelle tai likavesien (vessavedet) laskukiellosta.
Tosi kumma näytelmä on ollut tuo maatalouden 141-tuen liittämistoiveet vahvasti uudistussopimuksen hyväksymiseen. Kyse kun on todella kahdesta täysin eri asiasta, jotka etenee omaa rataansa. Ihmettelen kyllä, että jotkut ihan viisaat ja vakavasti otettavatkin poliitikot ovat esittäneet näiden koplaamista yhteen. 141-ratkaisu on tietysti maatalouden kannalta äärimmäisen tärkeää, mutta ei kai sen varjolla muuta EU:n kehittämistä pidä tyssätä, kun vihdoin EU:ssa on saatu sopimus ratkaisuvaiheeseen.
No, keskustelua on käyty kyllä siitä, onko Suomen asema EU:ssa heikentynyt viime aikoina. Ja täytyy sanoa, että jotenkin tuntuu siltä, että yhtä vahvaa noteerausta ja EU-linjaa ei nykyhallituksella ja pääministerillä ole ollut kuin esimerkiksi Lipposen aikana Suomella oli. Tuo 141-tuen nyt kai pitikin olla määräaikainen, mutta toki Suomen täytyy tehdä voitavansa kansallisen edun eteen ja kysymyksen ratkaisemiseksi mahdollisimman hyvin. Onhan se aivan mahdoton ajatus, että 142-tukialueen Pohjois- ja Itä-Suomessa maatalous olisi tukiratkaisuin kannattavampaa kuin Etelä-Suomessa. Aikamoiselta hullutukselta kuulosti myös tämä Ahvenanmaan esitys Suomesta viinimaana.
Tietysti maataloudessakin tämä rakennemuutos on ja on ollut aika rankkaa. Yksittäisten toimijoiden ja perheiden asema täytyy näissä ratkaisuissa pystyä turvaamaan. Esimerkiksi meillä Hämeessä sokeriratkaisut kirpaisevat monia. Itse olen muuten aikoinani "ajanut" leikkimielisen sokerijuurikkaan nostokoneen "ajokortin" renkolaisten sokerijuurikkaan viljelijöiden kanssa. Lupasivat silloin duunia nostokoneen kuljettajana, jos joskus tipun tai jään pois eduskunnasta...:)
No, teollisuuden rakennemuutos kohtelee aivan samalla lailla taas työväkeä. Suunnitelmat Tervakosken paperitehtaan henkilöstövähennyksistä huolettavat täällä Hämeessäkin, puhumattakaan valtakunnallisista Stora Enson Kymen ratkaisuista. Kuinka käy niiden työntekijöiden perheineen? Inhimillisesti kovia tragedioita.
Muutenkin yksioikoinen irtisanomissuunnitelma tuntuu kummalta, kun neuvotellen pitäisi paremminkin saada ratkaisuja asioihin mm. tässä Tervakosken tapauksessa. Oikeutettuja kysymyksiä on myös kuinka käy muiden työntekijöiden työssä jaksamisen ja työturvallisuuden? Tai alueen elinvoimaisuuden?
Muutos- ja murrosvaiheen eläminen on monelle kovaa yhteiskunnassa. Tukitoimia perheiden auttamiseksi tarvitaan ja lyhytnäköisen voiton tavoittelun sijaan laatua työelämään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa "väänsimme" valtionosuusprosentteja koskevaa asiaa ja vastalauseemme jätimme prosenttien pitämisellä entisellään kuntien hyväksi. Samoin toimeentulotuen ns. sosiaalitakuu on ollut käsittelyssä. Siitä päätökset tulevat ensi viikolla valiokunnassa. Salissa oli viime viikolla myös yksi oma lakialoitteenikin opintuen tulorajojen lievennyksen liittyen. Nyt, kun hallitus aikoo tulorajoja opiskelijoiden näkökulmasta perustellusti lieventää, olisi syytä samassa yhteydessä korjata erityisen tiukka käytäntö työharjoittelun aikaisia tuloja kohtaan poistaa. Toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa, joissa on pakollisia työssä oppimisjaksoja, on ollut outo käytäntö, että vuositulotarkastelun lisäksi on ollut erillinen kuukausikohtainen leikkuri. Tämän poisto ei maksaisi yhteiskunnalle myöskään kohtuuttomasti, mutta lisäisi tasa-arvoa opiskelijoiden kesken ja muutenkin kohtuullisuutta.
-----
Viime päivinä minua on jotenkin suututtanut monet politiikan nurjat puolet. Kauhea kilpailu, selkään puukotus jne. mutta ennen kaikkea poliittinen epärehellisyys, jota jonkin verran on. Oli nyt kyse vaikkapa tuosta 141-tuen kytkemisestä uudistussopimukseen. Eihän siinä olisi mitään tolkkua, mutta sitä esitetään, jotta saadaan populistisia irtopisteitä niiden keskuudessa, jotka eivät tunne sopimuksen luonnetta ja sisältöä. Tai sairaanhoitajille annetut katteettomat lupaukset? Ja ylipäätänsä lupaukset, joita vaaleissa annetaan, vaikka tiedetään (pitäisi tietää) niiden mahdottomuus. Mutta niitä annetaan vain kannatuksen kasvun toivossa.
Viimekin vaaleissa esimerkiksi esillä oli toive eläkkeiden indeksin muuttamisesta ns. taitetusta puoliväli-indeksiin. Niin monessa paneelissa niin moni nykyisistä edustajista sen lupasi. Tuntui silloin pahalta olla se, joka sanoi ettei siihen ole valitettavasti mahdollisuutta eläkeläisten määrän kasvaessa huomattavasti eikä se myöskään auta parhaalla tavalla köyhimpiä eläkeläisiä, vaikka muuten oikean suuntainen tavoite olisikin. Monet muut lupasivat. Muistaakohan kansalaiset sen nyt, kun eläkeläisten indeksi ei muutu?
Niin ja viime vaaleissakin peli oli aika raakaa. Itseäkin kovasti oltiin tiputtamassa ja ihan posketonta tapaakin jotkut käyttivät. Eiköhän olisi parempi tapa nostaa omat teemat ja vahvuudet esiin eikä lyödä muita. Valitettavasti on jonkin verran tällaisiakin ihmisiä politiikassa, jotka koettavat muita lyömällä nousta itse. Pitkällä juoksulla en usko sen kuitenkaan kantavan ja ainakin se tappaa politiikasta ilon.
Niin ja vielä oma lukunsa on se, että politiikassa nousee liian usein johdon liepeilijät eivätkä aina eniten ääniä saaneet ja ehkä asiantuntemukseltaan parhaat. Sen sijaan saatetaan nostaa jotakin, joka on tullut politiikkaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan paljon myöhemmin ja jonka kyky hoitaa asioita on aivan toisenmoinen ja koulutuskaan ei aina kohdallaan. Asia koskee kaikkia puolueita. Tällaisia kokemuksia nyt, kun on katsellut politiikkaa pienen välimatkan päästä tuon lomani aikana. Itseäni kyllä koen kohdellun tältä osin varsin hyvin.
-------------
Meillä on ollut nyt monenlaista perhepiirissä Antin kanssa. Miten asiat aina kasaantuvatkin. Antin pappa nukkui ensin pois ja siitä kolmen päivän päästä minun isoäitinikin. Tammikuussa edessä olleet 100-vuotisjuhlat jäivät siis Vilma Vilhelmiinan osalta juhlimatta. Hyvin iäkkäiden ihmisten osalta kuolema on luonnollista, mutta kyllähän se aina surun tuo ja tyhjän kolon, kun yksi tai tässä kaksi tärkeää ja rakasta ihmistä on vähemmän. Molemmille kuolema oli kuitenkin monella tavalla varmasti helpotuskin. Onhan tämä vain jotenkin surkuhupaisaakin, että me ollaan Antin kanssa niin samanlaisia, aina kaikki tapahtuu samaan aikaan, nyt isovanhempien kuolematkin. Hautajaisetkin on muuten samana päivänä ensi perjantaina.
lauantaina, lokakuuta 20, 2007
Isovanhempien päivästä, kehitysyhteistyöstä ja paikallisesta Kirkkomäen maa-ainesluvasta
Tänään isovanhempien päivänä piipahdin taas Koukkuniemessä mummoani katsomassa. Mummo nukkui koko vierailun ajan, voimat on vähissä... istuin kuitenkin vieressä ja pidin kädestä kiinni, silittelin ja juttelin. Uskon, että mummolle on tärkeää sekin, että aistii läsnäolon.
Tässä on nyt lähipiirissä isovanhemmilla varsin vaikeita hetkiä muutoinkin. Antin pappaa käytiin katsomassa viikolla Kokemäellä ja hänen vointi on vieläkin heikompi. Keuhkokuume vei voimat ja nyt ei jaksa hengittää eikä syödäkään ilman apua.... Surullista, vaikka ymmärrettävää,että voimat alkaa hiipua - on jo tosi vähissä!
Tällaista tänään päällimmäisenä. Oma vointi on parantunut ja ihan oikeasti olen malttanut ja jopa onnistunut pyristelemään muutamasta luottamustehtävästäni irti! Todella koetan laittaa nyt elämääni edes vähän uuteen uskoon. No, kahden luottamustehtävän vähentäminen, ei vielä ole kovin paljoa,kun yhteensä niitä laskin olevan 28! Pakko jatkaa samalla linjalla ja vähentää työtaakkaa, jotta elämän saa kohtuulliseksi. Kovin helppoa se ei vain ole, kun kaikissa olisi mielellään ja toisaalta kovin helpolla ei meinaa irti päästä,vaikka syyn nyt pitäisi olla riittävän painavan.
Politiikassa on edelleen esillä ollut Tehyn työtaistelusuunnitelmat ja palkka-asiat. Sen lisäksi kehitysyhteistyö on puhututtanut, kun hallitus pääsi yhteisymmärrykseen kehityspoliittisesta ohjelmasta. Myös EU:n perustuslaillinen sopimus tai paremmin EU:n uudistussopimus, jolla nimellä kai sitä nyt muokattuna on parempi kutsua, on viime metreillä.
Kehitysyhteistyöpolitiikasta käydään piakkoin eduskunnassa myös keskustelu. Tärkeää on, että köyhyyden ja eriarvoisuuden poisto pysyisi ykköstavoitteena. Ympäristöasioiden nosto vahvaan rooliin on myös perusteltua. Nämä kaksi tärkeää tavoitteta linkittyvät vahvasti toisiinsa.
YK:n 0,7 %:n tavoitteesta tulee oikeasti pitää kiinni ja todella toivon, että Väyrysenkin esittämä korotus kehitysyhteistyörahoihin saadaan. Kummaa vastuunpakoilua on kyllä se, ettei ministeri itse ole hoitanut asiaa hallituksessa! Eduskunnan liikkumavara kun budjettiin on aina vähäinen ja kipeitä tarpeita monia. Tärkeää on kantaa vastuu globaalin solidaarisuuden toteutumisesta ja köyhimpien auttamisesta. Toivottavasti tahtoa lisätä tarvittava summa löytyy!
On se niin käsittämätöntä, että meillä ja muissa länsimaissa podetaan elintasosairauksia, kuten liikalihavuuden seurauksia, ja samaan aikaan maailmassa kuolee puhtaan veden puutteeseen ja nälkään tuhansia ihmisiä päivittäin. Maailma on todella epätasa-arvoinen! Ja samalla joka vuosi taistellaan näistä kehitysyhteistyörahoista, joilla autetaan esim. puhtaan juomaveden saantia maapallolla - ihmisten tärkeimpien perustarpeiden täyttämistä!
EU:n uudistussopimus sisältää pääosin alkuperäisen perustuslaillisen sopimuksen sisällön, mutta joitakin tunteita ja vastustusta kohdanneita asioita, kuten EU:n kansallishymni ja lippu on poistettu. Valitettavan sekava tai monimutkainen sopimuksesta tuli, kun yhtä sopimusta ei saatu aikaan. Nyt siis vain viilataan ja parannetaan vanhoja sopimusrakenteita. Joka tapauksessa tärkeitä tavoitteita avoimuuden, demokratian vahvistamisen ja määräenemmistöpäätösten osalta sopimukseen sisältyy. Niin ja tulee se EU:n presidenttikin sitten. Pitkä prosessi, joka nyt onneksi jonkinlaisena parannustyönä saadaan kuitenkin eteenpäin!Joka tapauksessa parantaa vallitsevaan nähden EU:n toimintaa.
Niin ja mitä siihen viime blogissani mainittuun ymp.lautakunnan kokoukseen liittyen, niin annoimme sitten yksimielisesti kielteisen lausunnon Alajärven lähistölle suunniteltuun maa-ainesten ottamista koskevaan ns,Kirkkomäen lupaan. Vetosimme ensisijaisesti kulttuurihistorialliseen maisemaan Härkätien varressa sijainnin vuoksi, mutta myös melu-, pöly-, ja muuhun ilmanlaadun haittaan ja luonnon monimuotoisuusnäkökulmaankin.
Lisäksi 600 metrin sisällä kaavaillusta ottoalueesta olisi 10 kiinteistöä! Mainitsimme myös kasvavasta liikenteestä ja siitä ettei alue ole kaavassa maa-ainestenottoaluetta. Itse ainakin sydämessäni koen lähiseudun asukkaiden hädän ja pelon siitä, että naapuriin on tulossa jopa 300 metrin läheisyydelle tällainen toiminta. Alueelle on maaseudun ja luonnon rauhaan hakeutuneet ihmiset rakentaneet aivan viime vuosinakin tietämättöminä suunnitelmista, koska kaavastakaan niitä ei ole voinut ennustaa. Tämä ei ole peruste kieltää lupaa, mutta mielestäni inhimillinen näkökulma! Jos itse asuisin siellä vastustaisin ja lujasti - ja niin vastustin nytkin!
Ihan hyvä asia on sekin,että Wilma-hevoseni on ollut superihana ja hyvässä kunnossa viime ajat! Tallilla koittavat houkutella minua ravikorttia ajamaan ja monte'-lähtöön....No siihen en nyt lähde eikä aika antaisi periksikään.., mutta ihana mennä lenkkejä, kun toinen on täynnä energiaa ja elämäniloa! Horse Show:ssa käytiin Antin kanssa perjantaina pikaisesti. Siellä vasta hienoja hevosia olikin,vaikka mun mielestä tietysti Wilma on maailman paras!
Ensi viikolla palaan minäkin nyt taas sorvin ääreen! Mukava taas palata töiden pariin! :)
Tässä on nyt lähipiirissä isovanhemmilla varsin vaikeita hetkiä muutoinkin. Antin pappaa käytiin katsomassa viikolla Kokemäellä ja hänen vointi on vieläkin heikompi. Keuhkokuume vei voimat ja nyt ei jaksa hengittää eikä syödäkään ilman apua.... Surullista, vaikka ymmärrettävää,että voimat alkaa hiipua - on jo tosi vähissä!
Tällaista tänään päällimmäisenä. Oma vointi on parantunut ja ihan oikeasti olen malttanut ja jopa onnistunut pyristelemään muutamasta luottamustehtävästäni irti! Todella koetan laittaa nyt elämääni edes vähän uuteen uskoon. No, kahden luottamustehtävän vähentäminen, ei vielä ole kovin paljoa,kun yhteensä niitä laskin olevan 28! Pakko jatkaa samalla linjalla ja vähentää työtaakkaa, jotta elämän saa kohtuulliseksi. Kovin helppoa se ei vain ole, kun kaikissa olisi mielellään ja toisaalta kovin helpolla ei meinaa irti päästä,vaikka syyn nyt pitäisi olla riittävän painavan.
Politiikassa on edelleen esillä ollut Tehyn työtaistelusuunnitelmat ja palkka-asiat. Sen lisäksi kehitysyhteistyö on puhututtanut, kun hallitus pääsi yhteisymmärrykseen kehityspoliittisesta ohjelmasta. Myös EU:n perustuslaillinen sopimus tai paremmin EU:n uudistussopimus, jolla nimellä kai sitä nyt muokattuna on parempi kutsua, on viime metreillä.
Kehitysyhteistyöpolitiikasta käydään piakkoin eduskunnassa myös keskustelu. Tärkeää on, että köyhyyden ja eriarvoisuuden poisto pysyisi ykköstavoitteena. Ympäristöasioiden nosto vahvaan rooliin on myös perusteltua. Nämä kaksi tärkeää tavoitteta linkittyvät vahvasti toisiinsa.
YK:n 0,7 %:n tavoitteesta tulee oikeasti pitää kiinni ja todella toivon, että Väyrysenkin esittämä korotus kehitysyhteistyörahoihin saadaan. Kummaa vastuunpakoilua on kyllä se, ettei ministeri itse ole hoitanut asiaa hallituksessa! Eduskunnan liikkumavara kun budjettiin on aina vähäinen ja kipeitä tarpeita monia. Tärkeää on kantaa vastuu globaalin solidaarisuuden toteutumisesta ja köyhimpien auttamisesta. Toivottavasti tahtoa lisätä tarvittava summa löytyy!
On se niin käsittämätöntä, että meillä ja muissa länsimaissa podetaan elintasosairauksia, kuten liikalihavuuden seurauksia, ja samaan aikaan maailmassa kuolee puhtaan veden puutteeseen ja nälkään tuhansia ihmisiä päivittäin. Maailma on todella epätasa-arvoinen! Ja samalla joka vuosi taistellaan näistä kehitysyhteistyörahoista, joilla autetaan esim. puhtaan juomaveden saantia maapallolla - ihmisten tärkeimpien perustarpeiden täyttämistä!
EU:n uudistussopimus sisältää pääosin alkuperäisen perustuslaillisen sopimuksen sisällön, mutta joitakin tunteita ja vastustusta kohdanneita asioita, kuten EU:n kansallishymni ja lippu on poistettu. Valitettavan sekava tai monimutkainen sopimuksesta tuli, kun yhtä sopimusta ei saatu aikaan. Nyt siis vain viilataan ja parannetaan vanhoja sopimusrakenteita. Joka tapauksessa tärkeitä tavoitteita avoimuuden, demokratian vahvistamisen ja määräenemmistöpäätösten osalta sopimukseen sisältyy. Niin ja tulee se EU:n presidenttikin sitten. Pitkä prosessi, joka nyt onneksi jonkinlaisena parannustyönä saadaan kuitenkin eteenpäin!Joka tapauksessa parantaa vallitsevaan nähden EU:n toimintaa.
Niin ja mitä siihen viime blogissani mainittuun ymp.lautakunnan kokoukseen liittyen, niin annoimme sitten yksimielisesti kielteisen lausunnon Alajärven lähistölle suunniteltuun maa-ainesten ottamista koskevaan ns,Kirkkomäen lupaan. Vetosimme ensisijaisesti kulttuurihistorialliseen maisemaan Härkätien varressa sijainnin vuoksi, mutta myös melu-, pöly-, ja muuhun ilmanlaadun haittaan ja luonnon monimuotoisuusnäkökulmaankin.
Lisäksi 600 metrin sisällä kaavaillusta ottoalueesta olisi 10 kiinteistöä! Mainitsimme myös kasvavasta liikenteestä ja siitä ettei alue ole kaavassa maa-ainestenottoaluetta. Itse ainakin sydämessäni koen lähiseudun asukkaiden hädän ja pelon siitä, että naapuriin on tulossa jopa 300 metrin läheisyydelle tällainen toiminta. Alueelle on maaseudun ja luonnon rauhaan hakeutuneet ihmiset rakentaneet aivan viime vuosinakin tietämättöminä suunnitelmista, koska kaavastakaan niitä ei ole voinut ennustaa. Tämä ei ole peruste kieltää lupaa, mutta mielestäni inhimillinen näkökulma! Jos itse asuisin siellä vastustaisin ja lujasti - ja niin vastustin nytkin!
Ihan hyvä asia on sekin,että Wilma-hevoseni on ollut superihana ja hyvässä kunnossa viime ajat! Tallilla koittavat houkutella minua ravikorttia ajamaan ja monte'-lähtöön....No siihen en nyt lähde eikä aika antaisi periksikään.., mutta ihana mennä lenkkejä, kun toinen on täynnä energiaa ja elämäniloa! Horse Show:ssa käytiin Antin kanssa perjantaina pikaisesti. Siellä vasta hienoja hevosia olikin,vaikka mun mielestä tietysti Wilma on maailman paras!
Ensi viikolla palaan minäkin nyt taas sorvin ääreen! Mukava taas palata töiden pariin! :)
sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007
Ajankohtaisia aatoksia, toipumista ja personaltrainerina toimimista
Täällä voimat karttuvat vähitellen. Sairauslomalla olen nautittunut pitkistä kävelylenkeistä koiran kanssa. Eilen aamulla Hämeenlinnassa metsälenkillä valkohäntäpeura loikkasi aivan edestämme polulla...Hymy hiipi huulille...kyllä luonto on kaunis! Amigo-koira on innoissaan lumesta.Se loikki tuhatta ja sataa ja välillä heittäytyi lumea vasten pellolla. Alajärven rannassa on häkellyttävän kaunista, se on yksi virallisestikin hiljaiseksi alueeksi luokiteltu kohde Hämeenlinnassa. Nyt vain osin uhkaa maa-ainesten otto hanke alueen rauhaa. Saas nähdä,miten lupaan lautakunnassa maanantaina suhtaudutaan...
Politiikan kentällä sairaanhoitajien palkkakeskustelu jatkuu edelleen...Asia onkin ehdottoman tärkeä, sillä sosiaali-ja terveysalan ammattilaiset kokonaisuudessaan todella ansaitsevat paremman palkan. Sairaanhoitajien lisäksi kyllä myös muut alan ammattilaiset,kuten perhepäivähoitajat, lastentarhanopettajat,sosiaalityöntekijät,mutta myös kijastonhoitajat.
Edelleen minua suututtaa,että vaaleissa teemalla ratsastettiin,koska eduskuntahan ei päätä palkoista. Ainoa,mistä voi päättää on valtionosuudet tähän tarkoitukseen. Kokoomus on pettänyt tästä vaaleissa antamansa lupaukset. Monet kunnat nostavat nyt veroprosenttiaan,mutta varsin monet ovat myös ilmoittaneet joutuvansa harkitsemaan irtisanomisia,jos palkkojen korotuksiin ei tule riittävää tukea valtiolta. Tämäkö sitten palvelee työntekijöiden etua?
Palkkakysymyksestä vielä sen verran,että Kokoomus toistaa toistamistaan, ratkaisun historiallisuutta. Historiallinen ei suinkaan ole heidän osuus (150 M) palkkoihin, mutta siitä pidetty melu on. Se on nimittän 0,8 %,kun viime kaudellakin tupon yhteydessä saatiin kunta-alalle yleisten korotusten lisäksi 3,9 %:n korotus,joka suuntautui pääosin juuri naisvaltaisille aloille. Tarpeeksi ei kuitenkaan sekään ollut. Kyllä henkilökunnan saatavuuden kannalta on tärkeää,että palkka vastaisi koulutusta ja työn vaativuutta. Sairaanhoitajilla on myös täysi oikeus penätä annettujen lupausten perään. Mutta palkan lisäksi myös henkilökunnan määrä ja muut työolosuhteet vaikuttavat (kuten etenemis- ja koulutusmahdollisuudet, johtajuus ja ennen kaikkea henkilökunnan määrä) työhön hakeutumiseen. Nyt vaikuttaa tilanne todella huonolta,kun valtionsouuksien määrä ei tarkoitukseen ole mitenkään riittävä.
Muutenkin koko palkkalupaus vaaleissa ihmetyttää. Törkeintä on,että sairaaloissa oli monen tahon kertoman mukaan jaettu materiaalia,että äänestämällä kokoomusta saat 500 euroa lisää palkkaasi. Suututtaa myös opposition jatkuva räksyttäminen tästä sikäli niin tärkeästä palkka-asiasta. Siirryttäisiin jo muihinkin teemoihin.
SDP tavoite vaaleissa ja vaalien jälkeen on ollut henkilökunnan määrän lisääminen ennen kaikkea ikäihmisten palveluihin,jotta ihmisarvoinen elämä ikäihmisillemme voisi toteutua. Palveluiden laadun parantaminen on tämän ajan kaikkein tärkein tavoite ikäihmisten palveluissa. Koska hallitus satsaa aivan liian vähän palveluihin mm. henkilökunnan lisäämiseen, jätti oppositio asiasta välikysymyksen sekä yhteisen 600 M budjettialoitteen. Välikysymyksessä tulivat esiin myös palkkakysymykset, mutta sen ydin oli palveluissa, miten voidaan turvata ja kehittää niin vanhus-, vammais-, lapsiperhe- ja koulupalveluja. Hallitus ohjaa palveluihin paljon vähemmän kuin edellinen hallitus,vaikka maamme on 2 mrd euroa rikkaampi ja palvelutarpeet kasvaneet. On arvokysymys,mihin rahat käytetään ja nyt jyrää oikeistolaiset arvot. Hämeenlinnan kaupungin osalta sain erittäin järkyttyneen viestin opetustoimen osalta. Se siitä oikeiston sivistystä tukevasta linjasta...
Sosiaali-ja terveysvaliokunnassa teemme ja tuomme esiin omaa vahtoehtoamme koko ajan. Esim. lapsilisänkorotus,joka tulee ensi vuonna vain yksinhuoltajille, olisi sen lisäksi syytä ohjata kaikille lapsiperheille. Myös niille kaikkein köyhimmille,jotka ovat toimeentulotuen saajia,sillä toimeentulotuestahan lapsilisä leikkaantuu pois. Myös budjettialausunto on työn alla valiokunnassa ja siihen tuomme oman vastalauseemme. Se on sitä vaihtoehtoa.Itse tein ryhmäaloitteidemme lisäksi budjettialoitteet elatustuen nostosta, vammaisten henkilökohtaisen avustajan toteuttamisesta, vanhustenhuollon laadun parantamisesta, opiskelijaterveydenhuollosta, nuorisotyön määrärahoista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Ryhmämme nimissä on tärkeimmät yhteiset,kuten toimeentulotuen perusosan korotus, palveluiden turvaamisesta ja kehittämisestä, lapsilisästä jne.
Maakunnan aloitteista nimissäni on Perttulan erityisammattikoulun rahoituksen turvaaminen ja museoviraston aluetoimipisteiden rahoitus sekä Humppilan tasristeyksen kunnostamisesta. Suurimmat alueelliset hankkeet on tehty yhdessä alueen kansanedustajien kanssa,joista mainitsen nyt vaikkapa 2-tien lisärahoituksen, 10-12-tien parannuksen, lisäraide Kerava-Riihimäki, joukkoliikenteen ostomäärärahat, Riihimäen asemalaiturin esteettömyys jne..
Selkäleikkaukseni ilmeisesti laukaisi viiveellä tämän heikon olon...Väsymys on ollut oikeasti varsin kova ja itku herkässä. Kummasti myös kertyy aina samoihin aikoihin monia pieniä vastoinkäymisiäkin, nyt on ollut lähipiirissäkin kaikenlaista. Mainitaan nyt vaikkpa isoäitini heikko tila...Mummolla on voimat kyllä ihan lopussa. Mummo oli tippunut vanhainkodissa pesutuolista ja 99-vuotiaana leikattiin. Näyttää siltä, että tämä oli mummolle liikaa...
Mutta paljon on hyvääkin ja osin oon vähän pystynyt heittäänkin työasioita taakse. Tallilla olen touhunnut, Wilma hevonen muutti tallia aivan toisen kotimme viereen. Nyt se on melkein kuin kotona. Piipahdus kiireisenäkin päivänä helpottuu. Wilman kanssa ratsastelu syksyisissä metsissä rentouttaa, samoin kuin kunnon monte'-spurtti radalla tai laukka pitkin pöllyävää kylätietä.
Salitreenausta oon myös tehostanut. Antinkin oon roudannut salille. Tavoite on,että Antti saisi yhden hyvin ja huolella treenatun lihaksen (mahareppu) vahdettua moneen pienempään (sixpack)...Antti koittaa vaan selittää,että eikö yksi iso olisi parempi kuin monta pientä ja että miksi tyytyä sixpackiin,kun mäyräkoiran saa halvemmalla...Eli jonkun verran on vielä tehtävää personaltrainerina...:)
Ennen sairauslomaa ehdin tehdä tiukan rutistuksen erilaisia tilaisuuksia mm. Nastolassa ja Forssassa olin alustamassa puolueen kehittämisestä ja oppositiopolitiikasta. Lopella naispiirin kunnallispolitiikka seminaarissa. Hämeenlinnassa olin kehitysvammaisten edunvalvontapäivillä puhumassa ja Forssassa esittämässä runoja eräässä poliittisessa tilaisuudessa. Menoa ja meininkiä siis on riittänyt...Pian lienen taas voimissani kaikkiin tehtäviin!:)
Politiikan kentällä sairaanhoitajien palkkakeskustelu jatkuu edelleen...Asia onkin ehdottoman tärkeä, sillä sosiaali-ja terveysalan ammattilaiset kokonaisuudessaan todella ansaitsevat paremman palkan. Sairaanhoitajien lisäksi kyllä myös muut alan ammattilaiset,kuten perhepäivähoitajat, lastentarhanopettajat,sosiaalityöntekijät,mutta myös kijastonhoitajat.
Edelleen minua suututtaa,että vaaleissa teemalla ratsastettiin,koska eduskuntahan ei päätä palkoista. Ainoa,mistä voi päättää on valtionosuudet tähän tarkoitukseen. Kokoomus on pettänyt tästä vaaleissa antamansa lupaukset. Monet kunnat nostavat nyt veroprosenttiaan,mutta varsin monet ovat myös ilmoittaneet joutuvansa harkitsemaan irtisanomisia,jos palkkojen korotuksiin ei tule riittävää tukea valtiolta. Tämäkö sitten palvelee työntekijöiden etua?
Palkkakysymyksestä vielä sen verran,että Kokoomus toistaa toistamistaan, ratkaisun historiallisuutta. Historiallinen ei suinkaan ole heidän osuus (150 M) palkkoihin, mutta siitä pidetty melu on. Se on nimittän 0,8 %,kun viime kaudellakin tupon yhteydessä saatiin kunta-alalle yleisten korotusten lisäksi 3,9 %:n korotus,joka suuntautui pääosin juuri naisvaltaisille aloille. Tarpeeksi ei kuitenkaan sekään ollut. Kyllä henkilökunnan saatavuuden kannalta on tärkeää,että palkka vastaisi koulutusta ja työn vaativuutta. Sairaanhoitajilla on myös täysi oikeus penätä annettujen lupausten perään. Mutta palkan lisäksi myös henkilökunnan määrä ja muut työolosuhteet vaikuttavat (kuten etenemis- ja koulutusmahdollisuudet, johtajuus ja ennen kaikkea henkilökunnan määrä) työhön hakeutumiseen. Nyt vaikuttaa tilanne todella huonolta,kun valtionsouuksien määrä ei tarkoitukseen ole mitenkään riittävä.
Muutenkin koko palkkalupaus vaaleissa ihmetyttää. Törkeintä on,että sairaaloissa oli monen tahon kertoman mukaan jaettu materiaalia,että äänestämällä kokoomusta saat 500 euroa lisää palkkaasi. Suututtaa myös opposition jatkuva räksyttäminen tästä sikäli niin tärkeästä palkka-asiasta. Siirryttäisiin jo muihinkin teemoihin.
SDP tavoite vaaleissa ja vaalien jälkeen on ollut henkilökunnan määrän lisääminen ennen kaikkea ikäihmisten palveluihin,jotta ihmisarvoinen elämä ikäihmisillemme voisi toteutua. Palveluiden laadun parantaminen on tämän ajan kaikkein tärkein tavoite ikäihmisten palveluissa. Koska hallitus satsaa aivan liian vähän palveluihin mm. henkilökunnan lisäämiseen, jätti oppositio asiasta välikysymyksen sekä yhteisen 600 M budjettialoitteen. Välikysymyksessä tulivat esiin myös palkkakysymykset, mutta sen ydin oli palveluissa, miten voidaan turvata ja kehittää niin vanhus-, vammais-, lapsiperhe- ja koulupalveluja. Hallitus ohjaa palveluihin paljon vähemmän kuin edellinen hallitus,vaikka maamme on 2 mrd euroa rikkaampi ja palvelutarpeet kasvaneet. On arvokysymys,mihin rahat käytetään ja nyt jyrää oikeistolaiset arvot. Hämeenlinnan kaupungin osalta sain erittäin järkyttyneen viestin opetustoimen osalta. Se siitä oikeiston sivistystä tukevasta linjasta...
Sosiaali-ja terveysvaliokunnassa teemme ja tuomme esiin omaa vahtoehtoamme koko ajan. Esim. lapsilisänkorotus,joka tulee ensi vuonna vain yksinhuoltajille, olisi sen lisäksi syytä ohjata kaikille lapsiperheille. Myös niille kaikkein köyhimmille,jotka ovat toimeentulotuen saajia,sillä toimeentulotuestahan lapsilisä leikkaantuu pois. Myös budjettialausunto on työn alla valiokunnassa ja siihen tuomme oman vastalauseemme. Se on sitä vaihtoehtoa.Itse tein ryhmäaloitteidemme lisäksi budjettialoitteet elatustuen nostosta, vammaisten henkilökohtaisen avustajan toteuttamisesta, vanhustenhuollon laadun parantamisesta, opiskelijaterveydenhuollosta, nuorisotyön määrärahoista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Ryhmämme nimissä on tärkeimmät yhteiset,kuten toimeentulotuen perusosan korotus, palveluiden turvaamisesta ja kehittämisestä, lapsilisästä jne.
Maakunnan aloitteista nimissäni on Perttulan erityisammattikoulun rahoituksen turvaaminen ja museoviraston aluetoimipisteiden rahoitus sekä Humppilan tasristeyksen kunnostamisesta. Suurimmat alueelliset hankkeet on tehty yhdessä alueen kansanedustajien kanssa,joista mainitsen nyt vaikkapa 2-tien lisärahoituksen, 10-12-tien parannuksen, lisäraide Kerava-Riihimäki, joukkoliikenteen ostomäärärahat, Riihimäen asemalaiturin esteettömyys jne..
Selkäleikkaukseni ilmeisesti laukaisi viiveellä tämän heikon olon...Väsymys on ollut oikeasti varsin kova ja itku herkässä. Kummasti myös kertyy aina samoihin aikoihin monia pieniä vastoinkäymisiäkin, nyt on ollut lähipiirissäkin kaikenlaista. Mainitaan nyt vaikkpa isoäitini heikko tila...Mummolla on voimat kyllä ihan lopussa. Mummo oli tippunut vanhainkodissa pesutuolista ja 99-vuotiaana leikattiin. Näyttää siltä, että tämä oli mummolle liikaa...
Mutta paljon on hyvääkin ja osin oon vähän pystynyt heittäänkin työasioita taakse. Tallilla olen touhunnut, Wilma hevonen muutti tallia aivan toisen kotimme viereen. Nyt se on melkein kuin kotona. Piipahdus kiireisenäkin päivänä helpottuu. Wilman kanssa ratsastelu syksyisissä metsissä rentouttaa, samoin kuin kunnon monte'-spurtti radalla tai laukka pitkin pöllyävää kylätietä.
Salitreenausta oon myös tehostanut. Antinkin oon roudannut salille. Tavoite on,että Antti saisi yhden hyvin ja huolella treenatun lihaksen (mahareppu) vahdettua moneen pienempään (sixpack)...Antti koittaa vaan selittää,että eikö yksi iso olisi parempi kuin monta pientä ja että miksi tyytyä sixpackiin,kun mäyräkoiran saa halvemmalla...Eli jonkun verran on vielä tehtävää personaltrainerina...:)
Ennen sairauslomaa ehdin tehdä tiukan rutistuksen erilaisia tilaisuuksia mm. Nastolassa ja Forssassa olin alustamassa puolueen kehittämisestä ja oppositiopolitiikasta. Lopella naispiirin kunnallispolitiikka seminaarissa. Hämeenlinnassa olin kehitysvammaisten edunvalvontapäivillä puhumassa ja Forssassa esittämässä runoja eräässä poliittisessa tilaisuudessa. Menoa ja meininkiä siis on riittänyt...Pian lienen taas voimissani kaikkiin tehtäviin!:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
